Tunnustetaan, että elämänsä ensimmäisen levinuunin kanssa on pientä opettelua. Vielä ei tässä muutamassa viikossa mikään palanut syömäkelvottomaksi, mutta muutama kohtalaisen rapsakka makuelämys meillä on kyllä jo takana.
Viikonlopun ruokalistalla oli aina niin maukas nyhtöpossu, ameriikkalaisittain pulled pork. Ensimmäistä kertaa tehtiin itse kyseistä herkkua. Ketään, jotka minut oikeasti tuntee ei yllätä se, että keittokirjoja löytyy talosta metritolkulla, mutta enhän minä niitä koskaan käytä.
Kaupasta lähti mukaan kunnon mötkäle possun niskaa ja ajatus että pitänee reseptistä tarkistaa mitä muuta tarvitaan. No arvaatte varmaan näiden esipuheiden jälkeen tarkistinko? En, ennen kun lauantai-iltana kun oli aika jo tuupata possu uuniin. Eli mausteet possuun tyylillä "mitä kaapista sattui löytymään".
Kokkiapuriksi ilmaantui herra 9v. Possun niska palasiksi, pintaan hierottiin hieman suolaa. Savipata oli kotvasen vedessä likoamassa ennen kun possut pataan päätyivät.
Lihaliemen aineksiksi kaapista löytyi laakerinlehtiä, mustapippuria, valkosipulia ja tavallista sipulia sekä ihan tavallista Knorr lihaliemikuutiota. Nestettä noin pari desiä ja annoin kiehua hetkisen.
Jääkaapista löytyi myös kesän jäljiltä BBQ-hikcory smoke maustekastike joka hierottiin niin ikään lihojen pintaan. Lihaliemi mausteineen possun päälle, lihat peittyivät nesteellä.
Seuraava vaihe oli sitten uunin lämpötilan arvioiminen. Mittariahan ei siis uunissa ole - yritimme testata normaalilla digitaalisella paistomittarilla - juu ei sovi digitaaliset Millingtoniin, mutta sellainen meillä nyt sattuu kuitenkin olemaan - uunin sisälämpötilaa, mutta meinasi sulaa raudaksi koko paistinmittari. Kannattaisi varmaan joskus lukea niitä käyttöohjeita eli moisen vekottimen ylin lämpötila on 200 astetta... ja tietysti tuosta nyt olisi voinut viisaampi jo päätellä, että leivinuunin lämpötila saattaa olla hivenen vielä liian korkea possuparalle. Parempi vaihtoehto padan uuniin laittamiselle olisi ollut vasta aamu. Mutta... suomalainenhan ei usko jos ei itse kokeile!
Alakuvassa on sitten meidän pulled pork! *tirsk* uskokaa tahi älkää niin tuon "hieman tummentuneen" pinnan alla oli erittäin maukas ja mehevä nyhtöpossu, joka varmasti löytää tiensä meidän perheen vakioruokiin, toki jatkossa varmaan ehkä hieman miedommalla lämmä paistettuna.
Eväs oli siinäkin määrin maistuva, että todistusainesto päätyi parempiin suihin ennen kun ehdin edes valokuvata ja tällä kertaa syöjä ei ollut meidän herra karvakorva.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti