Näytetään tekstit, joissa on tunniste hedelmäpuut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste hedelmäpuut. Näytä kaikki tekstit

perjantai 2. marraskuuta 2018

Hedelmäpuut pupuilta suojaan

Oletettavasti Millingtonin idän puoleisten tilusten kaivinkoneella tönkimiset ovat nyt vähäksi aikaa ohi. Pullokaivo ja imeytyskenttä kaivettiin talon taakse ja siinä samassa tuli käännettyä koko tanner ylösalaisin. Kolme vuotta sitten kesällä tuo talon takana ollut alue oli kokonaan horsman valtaama. Nyt kolmena kesänä hoidettava nurmialue on kasvanut pikku hiljaa ja tämän viemäröinti projektin seurauksena peltoala tuplaantui. Mikä ihana mahdollisuus hedelmäpuiden istutukselle!

Puutarhaliikkeiden alennusmyynteihin siis!!! Takapihasta tulee oikea omenapuulehto! Mikäli vain puput eivät ole asiasta eri mieltä. Entuudestaan talon takan on kasvanut nyt neljä kesää yksi päärynä- ja yksi omenapuu. Etupihan puolelta löytyvät sitten kirsikat.

Näin syksyllä hedelmäpuissa ei ole mitään ihmeellistä mutta koska aurinko polttaa nimilapuista tosi nopeasti tekstit pois nosta lajikkeet tänne blogiin niin pysyvät tallessa.

Pilariluumupuu

Päärynäpuu

Perheomenapuusta löytyy samaan varteen vartettuna kolme eri lajiketta:  Vuokko, Pirja  ja Heta. Jännittävää on että miten tuon Vuokon käy kun näyttää olevan menestyminen vyöhykkeillä I-III (IV) ja me olemme viitosella.

Marjaomenapensas2 
Omenapuu Pirja on tontilla majaillut jo neljä kesää, mutta on joutunut elämään siirtopenkissä melkoisessa ryteikössä.

Luumupuu: Sinikka

Reipas apulainen auttoi puiden verkotuksessa.


tiistai 30. kesäkuuta 2015

Viikon löydöt


Lupiinitalkoot jatkuu... onneksi, sillä löytö olisi jäänyt syksymmälle ellei lupiinit rehottaisi tälläkin tontin nurkalla. Lupiinien seasta löytyi karviaispuskia ja toistakymmentä pientä hedelmäpuuta, jotka kovasti luumua muistuttavat. Jee!!!! Puut ovat vielä aika pieniä eli varmastikin alkuperäisten hedelmäpuiden juurivesoja, mutta ainakin kaksi on tänä vuonnakin kukkinut. Kylmä alkukesä voi vaan rajoittaa tuota satoa, koska pölyttäjiä ei vielä luumun kukinnan aikaan juurikaan ollut maisemissa.


Viikonlopun auringon paisteessa paljastui pihasta myös kalliokaiverrus; päivämäärä 1942 10/9 ja nimikirjaimet HT. Nimikirjaimet ovat talon entisen isännän, mutta mitähän merkittävää on tuona päivänä tapahtunut?


Puutarhan puolen muut löydöt ovat tässä: kerrottu akilleija, jonka kukinto muistuttaa rokooaikaista naisten hametta sekä suuri kokoiset kerrotut unikot marjapuskien seassa, joita sade kyllä valitettavasti rankaisee.




Valtava "puska" koiranheisiä kukassa tienlaidassa. Herttainen ja kaunis kukinto, mutta itse puska on röyhähtänyt täysin hallitsemattomasti. Ohjeet sanovat, että nuorennus pitäisitehdä vanhoja oksia harventamalla. Jep, jep, helppo naikki taasen jos alas leikkaus ei ole vaihtoehto.


Aikaisemmassa päivityksessä kerroin navetan edessä olevan mongolianvaahteran. Myöhemmin kuulimme että puu on tosiaan ostettukin siihen mongoliana, mutta nyt tämä taitaa osottautuakin tataarivaahteraksi - ja taas on opittu jotain uutta.


Sade tuntuu taas taukoavan, joten aika painua pihalle jälleen. Sitä ennen kuitenkin vielä ylpeänä esittelen herra 12v kädentyönäytteen. Tiskipöydän komuutin laatikkoon on jossain vaiheessa hieman lurahtanut ilmeisesti vettä kun loota ei enää mene kiinni.


Eilen herra 12, ärsyyntyi tuosta laatikon kiinni meno - aukeamisongelmasta siinä määrin, että ilmoitti ykskantaan korjaavansa asian. Näin tapahtuikin, sillä aikaa kun minä heilun raivaussahan kanssa ulkona oli poika pistänyt laatikon toimimaan ja siistiä jälkeä oli tehnytkin!