Putkia paikoilleen - kylpyhuone

Kylpyhuone etenee vaihe vaiheelta. Tänään kylässä kävi maanmainio putkimiehemme Timo. Taas suitsait, liitännät ilmestyivät suihkukaapille, wc-pytylle lavuaarille, pyykinpesukoneelle ja keittiöön.

Putket laitettiin luonnollisesti pintaan kupariputkilla. Putkimies oli maalannut kiinnikkeetkin kuparin värisellä maalilla, etteivät erotu hirsiseinästä liiaksi..

Huikeaa ajatella, että ehken jo ensi kesänä meillä on pyykinpesukone!

Vettä taloon tuodaan vain tähän yhteen kulmaan. Putket tuotiin kesällä ulkokautta talon alta porakaivolta. Keittiön vesipistettä varten jouduimme kuitenkin tekemään pari reikää myös hirsiseinään. Läpivienti jää kaapin sisään, ei siis näkyviin lainkaan.

Kovin isoa tilaa tämä meidän "vedenjakamo" ei kylpyhuoneessa vie. Koko hela hoito mahtuu hienosti allaskaapin perukoille.

Seuraavaksi primeriä lattiaan ja vesieristeiden levitykseen!

Kylppärin lattiavalu

Simsalabim! Kyllä tapahtuu kun on oikeat välineet ja ammattilaiset apuna! Meillä on kylpyhuoneessa lattia vesieristeitä vailla.

Lattiavalua varten vuokrasimme konevuokraamosta tasosekoittimen. Lattian valu tehtiin Weber vetonit 6000 pikamassalla (ei kaupallinen yhteistyö). Valmistaja lupaa, että kuivumisaika on kävelykelpoisuuteen noin kolme tuntia ja päällystettävissä noin 15 tunnin kuluttua.

Työstövaiheessa huomaa tilassa kosteutta, mutta massa levitetään normaalia betonia huomattavasti jäykempänä eli kosteuden haihtumista on merkittävästi vähemmän.

Kolme tuntia ja lattia on tehty! Vetonitiä kului 33 säkkiä (á 20kg) tähän 5 neliön tilaan. 

Puolitoista tuntia ja lattia on niin kuiva, ettei koiran tassuista jää minkäänlaista jälkeä. Se on helppoa kun sen osaa. Kaadot on kohdillaan ja vaikka heti huomenna pääsemme lyömään jo tasoitetta pintaan ja viikonloppuna tekemään vesieristyksiä. 

Suuri kiitos avusta kaatomaestro Myllylle lattian liippauksesta ja maailman vahvimmalle betoninkantaja Mikko Pekalle - ei ole kymmenen vuotta sitten Vierumäellä reenileirit menneet hukkaan, vielä habaa löytyi tähänkin hommaan ;)

Askel ja asia kerrallaan kohti sisävessaa!

Koolauksien jälkeen, puukuitulevyjen päälle kylpyhuoneen seiniin ilmeistyi 5 cm ekovillaa, jonka päälle vielä paperointi ennen levytystä.

Ulkoseiniin laitettiin kivilevy; kaakeliluja, jonka pinnassa on valmiiksi kosteuseritys. Paperin ja kaakelilujan väliin jää ilmarako joka kiertää myös lattian kautta.

Lattiaan filmivanerin päälle tuli kahden sentin Finfoam (Jep - luit oikein meidän talon ensimmäiset, ja varmasti viimeiset ja tunnustamme sen näin julkisesti). Valun alle tuo foam on ihan must. Mistään kohdalta foam ei vanhoihin rakenteisiin koske, eli jospa emme nyt kuitenkaan tällä liikkeellä koko tönöä tuhoa. Selvennyksenä niille, jotka eivät vanhojen talojen remontteja intensiivisesti seuraa; finfoam ja uretaani ovat eräänlaisia kirosanoja, joita ei ole lupa käyttää missään olosuhteissa tai jos niitä käytetään ei siitä saa ainakaan "piireissä" ääneen puhua tai tulee lynkatuksi.

Raudoitus ja lattialämmityskaapelin asennus.

Lattialämmityskaapelia saatin hukattua tähän viiden neliön pömpeliin 35 metriä! Eiköhän tuolla luulisi kovemmankin pakkasen pysyvän ulkona, kun kylpyhuone on tällä hetkellä muutoinkin talon lämpimin huone.

Seuraavaksi vuorossa onkin jo valu! Kyllä valu! Askel kerrallaan tämä alkaa tuntumaan jo mahdolliselta; jonain päivänä meillä oikeasti pääsee vessaan! Suihkusta en uskalla vielä puhua mitään, mutta kyllä sekin horisontissa jo häämöttää.

Väliaikatietoja kylppäristä

Kyllä nuo eristeet kummasti vaikuttaa! Vanhassa ruokakomerossa ei ole vielä minkäänlaista lämmitystä, mutta jo lattian levytys teki tilasta huomattavasti miellyttävämmän ja seinien eristyksen jälkeen pömpelissä on jo 18 astetta lämmintä!

Lattiaeristeiden päälle laitettiin kolmen sentin paksuinen filmivaneri. Vanerin alle paperoinnin päälle laitettiin vielä sentin paksuiset rimat, takaamaan ilma kiertoa lattian alla.

Hirsitaloon kylpyhuoneen rakentaminen sitten, ettei pilaa koko mökkiä vaatii aikamoisen taustatyön. Isäntä on lukenut Panu Kailaa, museoviraston ohjeita, haastatellut kaikki mahdolliset asiantuntijat ja tutkinut iltakausia internetin ihmeellistä maailmaa.

Kylpyhuoneen seinistä kaksi jää puhtaalle hirrelle. Ulkoseinät levytetään ja eristetään. Hirsien välit töpöteltiin täyteen pellavarievettä. Suoraan hirttä vasten tuli kaksi 1.2 cm kerrosta puukuitulevyä.

Hirsitalo elää sääolosuhteiden mukaan. Tämän vuoksi on seinäelementeille mahdollistettava liikkumavara. Seinäelementtien koolaus kiinnitetään tiukasti lattiaan ja yläosan kiinnitykseen jätetään liikkumavara. Näin toivottavasti varmistetaan, että laatoitus pysyy seinissä kiinni.

Kuvassa yllä näkyvät lattiaan tulevat kiinnityspuut on kolottu siten, että ilma pääsee kiertämään lattian alle.

Koolausten väliin tulee vielä 5 cm ekovillaa ja sen jälkeen pääsemmekin jo lyömään levyjä seinään. Kaksi viikkoa on nyt menty ilman, että vettä tulee tontille lainkaan. Uskaltaisikohan jo toivoa, että jouluna jälleen vettä saataisiin tupaan?

Kylppäri edistyy pikku hiljaa

Kylpyhuone tulee Millingtonissa vanhan ruokakomeron paikalle. Kesällä 2016 talon keittiön ja tuvan lattiat avatiin ja hapertuneet vasat korjattiin (tarinaa tästä löytyy vuoden 2016 kesä- ja heinäkuun blogiteksteistä). Samalla vaihdettiin vanhat rahkasammaleet ekovillaan.

Lattiaremontin tuoksinnassa ruokakomeron eli tulevan wc/kylpyhuoneen lattia jäi vaiheeseen, odottamaan vesijohto- ja viemäriremonttia. Nyt kun putket ovat niin sisään kuin uloskin paikoillaan, voi kylppärikin edetä askel kerrallaan.

Tuulensuojalevyjen alle tuli ensin myyräverkot, sitten levyt. Tänne ekovilla laitetaan levyinä, kun on kyseessä niin pieni tila ettei autoa kannata tilata villaa puhaltamaan.

Yläkuvassa harmaiden ja mustien vesien viemärit ja alla ufopukuinen käyttövesi putken tulo taloon.

Kylpyhuoneen lattialevyt majailevat kettiön lattialla kuivumassa ja pääsevät ehkä jo pikapuoliin paikoilleen.

Keskeneräisyyden sieto ja kaaoksen keskellä elämisen taito kasvaa ja kehittyy. Asiaa auttaa merkittävästi se että ehkä jo ensi kesänä meillä pääsee sisällä suihkuun ja vessaan. EHKÄ!

Ja vessakin on sitten korkattu... viemäri vetää huonosti t. Elwiira

Hedelmäpuut pupuilta suojaan

Oletettavasti Millingtonin idän puoleisten tilusten kaivinkoneella tönkimiset ovat nyt vähäksi aikaa ohi. Pullokaivo ja imeytyskenttä kaivettiin talon taakse ja siinä samassa tuli käännettyä koko tanner ylösalaisin. Kolme vuotta sitten kesällä tuo talon takana ollut alue oli kokonaan horsman valtaama. Nyt kolmena kesänä hoidettava nurmialue on kasvanut pikku hiljaa ja tämän viemäröinti projektin seurauksena peltoala tuplaantui. Mikä ihana mahdollisuus hedelmäpuiden istutukselle!

Puutarhaliikkeiden alennusmyynteihin siis!!! Takapihasta tulee oikea omenapuulehto! Mikäli vain puput eivät ole asiasta eri mieltä. Entuudestaan talon takan on kasvanut nyt neljä kesää yksi päärynä- ja yksi omenapuu. Etupihan puolelta löytyvät sitten kirsikat.

Näin syksyllä hedelmäpuissa ei ole mitään ihmeellistä mutta koska aurinko polttaa nimilapuista tosi nopeasti tekstit pois nosta lajikkeet tänne blogiin niin pysyvät tallessa.

Pilariluumupuu

Päärynäpuu

Perheomenapuusta löytyy samaan varteen vartettuna kolme eri lajiketta:  Vuokko, Pirja  ja Heta. Jännittävää on että miten tuon Vuokon käy kun näyttää olevan menestyminen vyöhykkeillä I-III (IV) ja me olemme viitosella.

Marjaomenapensas2 

Omenapuu Pirja on tontilla majaillut jo neljä kesää, mutta on joutunut elämään siirtopenkissä melkoisessa ryteikössä.

Luumupuu: Sinikka

Reipas apulainen auttoi puiden verkotuksessa.

Remonttitarpeita naapurista

Uskomatonta miten aika rientää! Siitä, kun saimme veden ensimmäisen kerran lorisemaan hanasta vääntämällä on jo kuukausi aikaa! Tässä välissä olemme hieman lomailleet ja valmistelleet tiluksia talven tuloon. Eikä kyllä hetkeäkään liian aikaisin, sillä Keski-Suomessa satoi jo viime viikolla ensi lumi maahan.

Mitä tekee vanhan talon väki kun he koko perheen voimin lähtevät kylpylään lomalle Pärnuuseen? Tietysti saunovat, uivat, laskevat liukumäessä, istuvat porekylvyssä, syövät hyvin ja kiertävät seitsemäntoista rautakauppaa! Espak, Bauhof, EhituseABC ja paikallinen K-rauta olivat meidän, erityisesti miesväen taivas.

Isoin löytö oli uusi porakaivopumppu. Vanha pumppumme on ihan hyväkuntoinen, mutta ei jaksa tuottaa tarpeeksi painetta esim. pesukoneelle. Kotosuomessa saimme pumpusta tarjouksen, joka Pärnuussa alittui yli tuhannella eurolla. Eikä edes ostettu halvinta!

Ensi kesän sähköremonttiin teimme myös hankintoja jo valmiiksi. Eteläisessä naapurissa "retrotyyppisiä" pistorasioita, valonkatkaisijoita ja johtoja löytyy joka rautakaupasta ja tilaamalla valikoima kasvaa entisestään. Kovin suuria määriä ei tuotteita kerrallaan hyllystä löydy, eli esim. kangaspäällysteisen sähköjohdon keraamiset kiinnikkeet ostimme kolmesta rautakaupasta loppuun.

Varsinainen aihe: suihkukaappi jäi vielä hautumaan. Vanhaan taloon tarvitaan jykevää tekoa oleva suihkukaappi, josta löytyy myös katto, jonka kautta voidaan ilmanvaihto tuohon pömpeliin hoitaa. Jykeviä kaappeja löytyy Virosta varsin edullisesti. Ongelma on, että niistä löytyy hierovat, höyryttävät, tärisyttävät, kääntävät, vääntävät ja vatkaavat suihkut, radiot ja diskovalot, sekä kaikki muut hilavitkuttimet mitä tavallinen ihminen ei ole ymmärtänyt lainkaan suihkuun kaivata. Jotenkin nuo ultramodernit laitokset ei oikein istu vanhan hirsitalon kylpyhuoneeseen. Kaiken lisäksi ajatukset pyörivät edelleen sen leijonan tassuisen ammeen ympärillä, vaikka hyvin tiedän etten sellaista meille taloon sisälle tule koskaan saamaan. Mutta aina voi haaveilla...

Yhden turhake hankinnan tai oikeastaan suorastaan löydön reissulla teimme: GRAMOFONI <3 ja onhan se kaunis, vaikka ääni onkin ihan jotain muuta kuin kaunista.