Kohti juoksevaa vettä, osa 3 - harmaat vedet

Harmaiden vesien käsittelyyn on saatavilla erilaisia suodattimia ja muita härpäkkeitä. Vaihtoehtoja tutkiessamme meille kuitenkin jäi vain yksi mahdollisuus; suodatinkenttä. Kaikki muut vaihtoehdot olisivat tarvinneet reilusti enemmän maavaraa kun Millingtonissa on.

Nyt kun mustien vesien pullokaivo on jo maassa, on aika siirtyä suodatinkentän kaivamiseen. Harmaille vesille upotettaan MX-sako imeytyspakettiin kuuluva kaksiosastoinen saostussäiliö, joka erittelee harmaistavesistä rasvan ja sakan pois ennen varsinaista imeytyskenttää.

Ennen kun varsinaista imeytyskenttää päästään kaivamaan on edessä kuitenkin pienoinen ryteikön raivaus - jälleen kerran.

Kuvassa alla sama pöpelikkö muutamaa hikipisaraa myöhemmin.

Kaivamisteknisistä syistä päädyimme tekemään yhden leveämmän kaivannon kahden sijasta. Putkien alle tuli kymmenisen senttiä sepeliä, päälle vähän enemmän. Sepelin päälle asensimme suodatinkankaan, jotta maa-ainekset eivät sekoitu.

Kaivojen oikeat syvyydet tarkastettiin perinteisellä vesivaakamenetelmällä.

Sepelipatjan ja suodatinkankaan päälle tuli vielä finnfoam-levyt. Ja jälleen kerran kallio on kohtalaisen lähellä! Putket jouduttiin jättämään hivenen liian pintaan, mutta tämä ongelma ratkaistiin sillä, että imeytyskentän päälle tehtiin pieni kumpare. Kallistukset kumpareeseen tehtiin niin, että sen päältä pystyy helposti ajamaan nurmen.

Imeytyskentän putkien päähän asennettiin ilmastointikanavat ja putket päätyvät maahan upotettuun kivipesään. 

Isäntä on tuolta heinäkuun puolesta välistä asti pelännyt aikaista syksyä ja lumen tuloa, koska oli päättänyt ja itselleen luvannut, että tämä osa remontista saadaan tänä kesänä tehtyä. Viikonloput ovat meinanneet loppua häneltä kesken, kun kaivinkone on temppuillut, eikä urakka tunnu valmistuvan lainkaan (omasta mielestään).

Kuten kuvistakin on nähtävissä syksyn pimeyskin on päässyt yllättämään useampana iltana ahkeran puurtajan. Itsensä ruoskiminen armottomaan raadantaan on tuon rakkaan ukkokultani vahvimpia ominaisuuksia. Lause "tämä ei valmistu ikinä, jos en nyt tee tätä" on kuultu tässä talossa satoja kertoja, aivan sama mitä kello on tuolloin ollut.

Kun joku projekti meillä aloitetaan sitä ei löysin rantein meillä huitaista. Suomalainen menttaliteetti "minkä kirjootin sen kirjootin" asuu syvässä tässä talossa. Kaivot on kuitenkin upotettu, putket maassa ja peiteltynä. Ehkä lumi ei kuitenkaan vielä ensi viikolla sada maahan ja vaikka sataisikin maailmamme tuskin olisi romahtanut, vaikka tämä osuus remontista ei olisi valmistunut tämän kesän aikana. Nyt tätä ei tarvitse miettiä, homma on paketissa tähän asti ja ehdimme vielä tehdä aimo siivun pihan kunnostusta ensi kesää varten.

- Toivottavasti ikä tuo tullessaan armollisuutta itselleen, rakastan sinua oma jääräpääni <3