Yläpohjan suursiivous - vanhojen eristeiden poisto

Tässä se nyt on hetki, jota olen koko kesän pelännyt kauhun sekaisin tuntein. Yläpohjan sammaleet, purut ja hiekat imetään pois. Onneksi oli kohtalaisen viileä viikonloppu!

Pieni ylläri odotti yläkerran ainoassa rakennetussa huoneessa PorinMatin kanssa. Laatta, joka oli valettu PorinMattia varten ei ollut minkään päällä. Kun eristeet imaistiin pois, kävi valulle hieman köpelösti.

Eristeistä löytyneiden lehtien perusteella yläkerran huone on rakennettu joskus 50-luvulla, silloinkaan ei rakennustarpeita ole liiaksi ollut. Valun sekaan raudaksi oli laitettu mm. vanhoja sahanteriä, polkupyörän lokasuoja ja partateriä.

Pahin on jälleen tästäkin osaprojektista nyt ohi! Kaikki puperot on poissa ja siistiä tuli. Sähkösuunnitelma on jo tehty ja ensi viikolla tulee sähköasentaja katsomaan tilanteen. Tästä se taas lähtee rakentumaan. ärsyttävintähän näissä tällaisissa remonteissa on se että ovat tolkuttoman työläitä, eivätkä sitten kuitenkaan "näy" missään. Noh, ehkä tämä näkyy talvella kuitenkin pienempänä lämmön karkaamisena.

Elwiiran mielestä homma sujui oikein mallikkaasti, vaikka hän joutuikin olemaan koko viikonlopun ulkona turvallisuus syistä. Neiti on nimittäin luokattoman kiinnostunut imureista :D

Isäntä kysyi aamulla, että millä rahalla lähtisin tekemään tätä eristeiden poistoa käsipelissä säkittämällä? Eipä taida löytyä kyllä sellaisia taaloja, että tähän käsin lähtisin! Lähtisi ikä, terveys ja järki käsipelissä tämänkin reilun 100 neliön kanssa. Kun imuauto illalla kurvasi pois pihasta, ehdin jo ajatella "thank god, never again", kunnes isäntä muistutti, että alakerrassa toinen puolikas talon lattiasta on vielä avaamatta. 

Eli sanotaan nyt sitten vaikka "once again and then never again..." mutta ei heti ensi vuonna, kiitos.