Ikkunoiden puuosia

Ikkunatyöpaja jatkuu puuosien vaihdoilla. Isäntä ei ole vielä päässyt testamaan uutta jyrsintään, koska tällä hetkellä mennään vielä kohtalaisen suorilla linjoilla. Siistiä jälkeä tuolta puuverstaasta kittaajalle ja maalaamoon siirtyy. Vai mitä sanotte näistä?

Puitteet osiin ja huono puu pois ja uutta tilalle!

Ei tuo uusi puu tiheydessään vanhalle juuri häviä.

Niin ja eihän sitä tätäkään vaihetta ilman uutta härpäkettä päästy tekemään...

Ikkuna kerrallaan....

Ensimmäinen päivitys ikkunaremontista on lokakuun alusta 2015. Tuolloin fiksailtiin salin neljä sisäikkunaa. Tuon rypistyksen jälkeen seurasikin pitkä hiljaiselo ikkunasektorilla. Hyvä niin, ajatus, tieto ja taito kyti reilun vuoden ajan. Ero käden jäljessä on noiden ensimmisten ikkunoiden ja viimeisimpien valmistuneiden välillä aika suuri.

Sisäikkunoiden kunnostus tehtiin viime talvena; aiheesta lisää täällä, täällä, täällä, täällä, ja täällä eli ihan parit päivitykset on tullut kirjoitettua tästä operaatiosta. Selitykseksi tähän mainittakoot, että pokia on yhteensä tässä mökkipahasessa KAHDEKSANKYMMENTÄ! Kyllä ja pari päälle vielä!!! Osassa ruutuja on kaksi ja osassa kolme. Kahdeksaa noista ikkunanpokista ei ole koskaan ollut vielä olemassakaan, eli korjattavien lukumäärä on 72.

Täysin valmiina ei ole vielä ensimmäistäkään reikää! Tänään päästiin jo aika lähelle, kun toiseen tuvan ikkunoista saatiin asennettua kolmipokaiseen ikkuna-aukkoon jo kokonista kaksi täysin valmista ikkunaa. Päivänvalo ja ihan jopa aurinko pääsi pitkästä aikaa tupaan sisälle.

Alakerrassa on siis tällä hetkellä 34 paikoillaan olevaa ja täysin kunnostettua ikkunanpokaa.

Olen jossain vaiheessa mennyt laskuissa sekaisin, kun ehdin jo puoliväliä tuuletelemaan. Nyt päätin, että en mieti enää pätkääkään edessä olevaa työmäärää vaan tuuletan jokaisesta paikalleen asettuvasta uudesta puitteesta koko sydämelläni. Toukokuun loppuun on vielä monta kuukautta...

Ikkunoiden kittaus alkaa sujumaan

Harjoitus tekee mestarin vai oliko se että lahjattomat reenaa? Sisäpuolen ikkunoista tänään kittauskäsittelysssä oli TOISEKSI viimeinen.

Isäntä on kehittynyt merkittävästi kitin koostumuksen suhteen. Tänään ei ollut kritiikkiä ilmoilla lainkaan ja näin se sujuu:

Kun kitti on koostumukseltaan sopivaa se on helppo levittää pötkönä ikkunan reunaan. Liian kiinteää se ei taas saa olla ettei ala murenemaan.

Urakkaa aloittaessamme tuntui utopistiselta ajatukselta että kitin saisi kahdella veitsen vedolla paikalleen, mutta siinä se nyt on! Yhden kaksi ruutuisen ikkunan kittaukseen menee tällä hetkellä aikaa 25 minuuttia. 

Ikkuna kuivaa kaksi päivää ennen ensimmäistä maalikerrosta. UV-valojen ansiosta toinen maalikerros päästään vetämään viikon päästä ja siitä viikko niin ollaan jo toisella puolella pokaa. Ikkunavalmiita nämä ovat siis tällä hetkellä noin 6 viikon kuluttua aloituksesta. Paitsi ettei karmit ole siinä vaiheessa sitten enää valmiitä näitä vastaanottamaan vaan kuivattelevat kevätauringossa uutta maaliaan.

Elämää ikkunaremontin keskellä

Ikkunaremontti etenee hitaasti, mutta enemmän kun varmasti. Sisäpuolen ikkunoiden käsittelyssä puoliväli ylitettiin jo viime viikonloppuna. Suureksi haasteeksi onkin odotetusti muodostunut maalin kuivuminen ja tilan riittäminen tähän puuhaan.

Kätevä isäntä kuitenkin taas keksi tähänkin hommaan apuja! Kasvivalot porottavat nyt keittiössä yötäpäivää ja viime viikonloppuna maalattu setti oli maalauskuiva sunnuntaina eli viikossa.

Tänään päästiin sitten vetämään jo toista kerrosta koko repertuaariin. 

Jännityksellä jäämme odottamaan kuivaako toinenkin kerros yhtä nopeasti kuin ensimmäinen ja päästäisiin kääntämään ikkunat viikon päästä jo toisin päin. 

Kokonaan rapsuttelematta sisäpuolen pokista on enää yksi keittiöstä ja kolme tuvasta. Tähän saldoon mahtuu vain ja ainoastaa yhden lasiruudun rikkoutuminen, mikä on mielestäni tämmöisille amatööreille aika suoritus. 

Lohduttavaa tässä on myös se, että ilmat lämpenevät koko ajan ja sisustuksellisista finnfoameista voidaan jo päiväajaksi luopua.

Pokaa poka...

Ikkunasavotta jatkuu, mutta tahti alkaa selvästi parantumaan. Edellisessä viikonlopussa syntyi la-su kaksi pokaa kittauskuntoon. Nyt on kahdessa päivässä valmistunut neljä pokaa kitattuna ja kaksi toiseen kertaan maalattuna. Lopputulemana äkkiseltään laskettuna 10/72 ikkunanpokaa alkaa olemaan kuivumisia vaille valmiita - ei paha rasti siis ollenkaan kun aikaa onkin toukokuulle 2018.

Väliin mahtui tänäänkin yksi keskussairaala reissu, kun isäntä onnistui saalistamaan maalinpalasen silmäänsä suojalaseista huolimatta. En tiedä mihin elmukelmuun hänen päänsä pitäisi kääriä, ettei kaikki oravaa pienemmät osuisi aina silmään?

Vastaavan kitin valmistusmestarin tehtävää hoiti kuitenkin isäntä. Perinteisen liitukitin valmistus on varsin yksinkertaista. Ainesosia on kaksi liitujauho ja pellavaöljyvernissa. Ensimmäisen erän liitujauhoa ostimme taideliikkeestä ja sielä sitä ei myyty kuin kilon pusseissa. Nyt kuitenkin liitujauhoa löyti myös ihan normi rautakaupan valikoimasta 3kg pusseissa huomattavasti edullisempaan hintaan. Kittiähän toki myydään myös ihan valmiina, mutta meillä mennään nyt ihan perinteisin konstein.

Kitin valmistamisen ainut haaste on sopiva jäykkyys, mutta tähänkin tekniikan kehittyminen auttoi paljon. Mikäli kitti on hieman jäykempää sorrttia on kätevämpi pyöritellä siitä pötköjä, jotka sitten muotoilee kittiveitsellä ja jos aines on hieman löysempää toimii kittiveitsi suoraan näppärämmin levittäjänä.

Hyvän työasennon löytäminen on kovin haasteellista, niskat ja selkä meinaa joutua jäkkiin ihan väkisin.  Kitti vaatii kahdenpäivän kuivumisen ennen kun päälle voidaan maalata

Kuivumassa olevia ikkunanpokia on meillä nyt sitten ihan joka paikassa. Kittien kuivaminen ei onneksi vaadi auringonvaloa eikä laakakuivatusta.

Maalina meillä on perinteinen Virtasen maalitehtaan 4öljyn ikkunamaali. Mielestäni hyvä valinta koska vaikuttaa siltä, että kaksi maalauskerrosta riittää vallan mainiosti. 

Maalauspuuhaan ostin erityisen laadukkaan siveltimen ja lyhensin siitä vielä sentin verran harjaksia. Maalaus tehdään noin millin kittausrajasta lasinpintaan eli maalarinteippiäkin vielä tarvitaan. 

Lopputulokseen voin sanoa olevani kohtalaisen tyytyväinen. Alla olevat ikkunat on nyt tältä ensimmäiseltä puolelta maalattu kahteen kertaan. Vielä menee siis ainakin kolme viikkoa ennen kun takaisin ikkunaan päätyvät, koska toinen puoli on vielä maalaamatta. Mistä saataisiin lisää valoa, että kuivuminen nopeutuisi?

Tuvan ikkunasta lisävaloa ei ainakaan kotvaseen ole odotettavissa, kun sisäikkunoiden tilalla on finnfoamit. Kuivattelupaikkoja on siis etsittävä toisista huoneista ja koko huusholli on siis hyrskyn ja myrskyn, mutta eihän tuo mitään uutta ole.

Kaksi pokaa maalauskuntoon

Ikkunaremontti on nyt sitten potkaistu ihan todenteolla käyntiin. Eli emme malttaneet odotella kelien lämpenemistä vaan otettiin foamit avuksi.

Kaikessa tekemisessä menee aina hetki, että muistaa miten tämä nyt menikään. Edellisestä ikkunanpokan fiksauksesta on nimittäin vierähtänyt aikaa puolitoista vuotta. Nykyään on vaan niin mahdottoman kätevää kun netistä löytyy joka asiaan, myös vanhan talon kunnostukseen ohjeet netistä. Kesällä lattiaremontin yhteydessä yksi ikkuna tuvassa koki taisteluhaverin, joten tästä on hyvä aloittaa.

Vanhat kitit ei sisäpuitteista irtoa ihan niin helposti kuin ulkopuolen laseista. Kuumailmapuhallinta tarvitaan siis avuksi. Muurarin laastikauha osoittautui oikein hyväksi työvälineeksi suojaamaan lasia lämmöltä, eikä omatkaan näpit palaneet.

Ensimmäisen puitteen kanssa nyhrätessä meni tänään minulta todella paljon aikaa. Toinen tuli sitten melkein itsekseen - tai itseasiassa isännän mukaan koko ikkunaremontti on kuulemma alkanut edetä ihan kuin itsekseen, kuten ruoka leivinuunissa. Kerroin kyllä hänelle, että tilallisenkin panosta kyllä odotetaan tällä työmaalla muuhunkin kun foamien leikkaamiseen :) Lupasi kyllä osallistua projektiin, mutta vielä ei ole käynyt selville, että miten muuten kun laaduntarkkailijan ominaisuudessa.

Sisäpuitteiden kulmaraudat ovat hyvässä kunnossa joten niitä ei vaihdeta lainkaan. Maalit pois ja pohjamaalia tilalle. Maalina meillä on Virtasen maalitehtaan neljänöljyn ikkunamaali (ja juu ei ole kaupallinen yhteistyö). Maalitehdas lupaa erinomaista riittävyyttä, eli seurantaan montako puitetta litran purkilla syntyy. Pohjamaalaukseen ohensin maalia vernissalla.

Tähän aikaan vuodesta haasteena on öljymaalin kuivuminen. Nämä kappleet asettautuvat saliin ikkunan eteen siinä toivossa, että päivä paistaa ja maali kuivuu. Seuraavaksi päästäänkin sitten taas kittaushommiin.

Nyt on sitten testattu myös emännnän ikkunakunto. Mikä ihme siinä on, että aivan sama mitä puuhailee aina tulee ihan yhtä kipeäksi? Oli kyseessä metsätyöt tai tämä ikkunoiden kanssa nypertely. Kaksi pokaa päivässä pohjamaalattuna on kyllä tälle rouvalle maksimi. 

Ihan joka paikkaa kolottaa, sormet ei meinaa mennä koukkuun ja jos ne saa koukistettua ei niitä ainakaan suoraksi saa. Niskat meni niin jumiin, että oksettaa, jalat on ihan hyytelöä ja alaselkä huutaa hoosiannaa - onneksi huomenna pääsee taas töihin! 

Ikkunaremontin virittelyä

Museoviraston dead line alkaa painamaan päälle tai on tässä nyt tämä vuosi aikaa mutta entrattavia ikkuna pokia on 72 ja niistä neljä on valmiina. Ikkunaremontti ei ole siis edennyt sitten syksyn 2015. On siis aika avata remonttikausi! Osa ulkoikkunoista joudutaan käyttämään puusepän kautta.

Helmikuussa on vielä tuo ulkolämpötila sen verran epävakainen, että on syytä aloittaa yläkerrasta. 

Kuistin yläpuolella oleva ikkuna osoittaa länteen ja on siis ollut kaikkein kovimmassa auringonpaisteen rasituksessa, mutta myös alttiina järveltä päin puhaltaville tuulille ja tuiskuille. Lyhyet räystäät ovat lisäksi edesauttaneet erroosiota. 

Lasiruudut, joista jäljellä on vain viisi ovat ikkunanpuitteissa kiinni pääasiassa pyhällä hengellä samoin puitteet itse karmeissa. Etukäteen isäntä on jo irrottelemassa ja uusimassa koko karmit 

Ikkunanpuitteet on naulattu karmeihin kiinni, mutta irtoavat kohtuullisen helposti ilman suurempia vaurioita. Karmit ovat niin hyvässä kunnossa, että niihin ei tarvita kuin pieni entraus ja maalia päälle.

Ikkunanpuitteista ei voi sitten samaa sanoa. En tiedä onko näissä 10 sentin pätkiä pidempiä osia kelvollista puuta. 

Välipuut ovat kaikki ulkoapäin sammaloituneet ja ihan täyttä puperoa.

Kävisikö tähän kohtaan nyt sanonta, että hyvä siitä tulee kun sen maalaa? Ei taida tulla. Kaikki ruudut saatiin ehjinä irti ja nyt alkaa raivoisa pokien metsästys kolmiruutuisista ikkunoista. Koko on 115x43cm, jos jonkun nurkissa tuollaisia sattuu pyörimään.

Tampuuriin on virietty nyt työtila ikkunapuuhiin ja ähräys saa alkaa heti kun hieman lämpenee. Ilmatieteenlaitoksen mukaan siis jo viikon päästä.

Levy tilalle "väliaikaisesti", toivottavasti ei kuitenkaan koko vuodeksi. Tästä kuvasta tulee vaan niin elävästi mieleen ajatus hylätyistä pihoista ja autioista taloista.

Ikkunanpuitteet matkaavat nyt puusepälle arvioitavaksi, saako niistä enää kalua?