Satoa talteen

Sienet ovat suuri intohimoni ja voisin tuolla sienimetsässä viettää vaikka kaikki kuulaat syyspäivät. Valitettavasti kalenteri näyttää siltä, että töissäkin on välillä käytävä, mutta työpäivän päätteeksi voi vanhoilta varmoilta paikoilta käydä napsimassa herkkuja talteen.

Olen siinä onnellisessa asemassa, että meidän perheessä ei kukaan muu syö sieniä kun minä itse eli saan popsia kaikki ihan itse.

Kasvimaa viljely ei varsinaisesti ole ollut koskaan minulle kovin vahva laji. Tänä vuonnakin kylvöt jäivät vähän turhan myöhäiseen muiden kiireiden takia, mutta vaikka kesä aika sateinen on ollutkin on kasvimaa antanut meille jo paljon. 

Amppelikurkut onnistuivat loistavasti ja tuottivat kurkkuja pitkin kesää. Kolme tainta oli kuitenkin ehkä hivenen vähän laisesti että ihan omavaraisia olisimme olleet.

Kirsikkatomaatti sen sijaan ei pettänyt tänäkään vuonna, vaikka kasvihuonetta meillä ei ole kypsyi satoa mahtavasti jo heinäkuusta alkaen.

Varsinaiselle kasvimaalle kylvöt hoiti meidän herra 10v porkkanoiden ja herneiden osalta. Hernesato odottaa tuolla penkissä vielä korjaajaansa koska minä en niihin kuulemma saa koskea ja porkkanatkin alkavat olla jo valmiita.

Mitenkäs ne sipulit ja kesäkurpitsat sitten? Kesäkurpitsa taimia penikissä on kaksi kappaletta ja molemmat ovat tuottaneet tasan yhden kurpitsan eli ei tarvitse meillä tänäkään vuonna miettiä että leipoisinko kuivakakkuihin kurpitsaa - en leivo.

Toinen murheenkryynini on ollut aina sipuli. Sipulia en ole vieljellyt moneen vuoteen ja tässä syy:

Eli kuvassa on koko kesän 2012 sipulisato.... lajikkeita olin istuttanut tuona kesänä kolmea erilaista. Meni sitten herne nenään siinä määrin että en ole tuon kesän 2012 jälkeen sipuleita edes yrittänyt kasvattaa.

Tänä vuonna päätin kuitenkin maltillisesti yrittää ja ihan sanoisinko kohtalaisin tuloksin. Maahan istutin yhden istukassipulipussin ja tulos on tässä. Toivotaan että en munaa nyt tätä kuivatus vaihetta mitenkään vaan saamme ihan syödäksemme asti nämä yksilöt.

Väittäisin että saatan olla ihan kehityskepoinen viljelijä ;)

Metsän herkkuja kasapäin

Minä olen aina ihmetellyt miten ihmiset löytää kantarellejä korikaupalla - en ihmettele enää! Nyt on minullakin ihan oma kanttarellipaikka, josta vajaan tunnin kierroksella löytyi koko korillinen tuota metsän aarretta.

Itseasiassa lähdin metsään etsimään torvisienipaikkaa, mutta se jäi löytymättä. Torvisienten osalta on siis turvauduttava vanhoihin mestoihin vähän kauempana.

Säilömisen suhteen päätin näiden kaunokaisten kanssa toimia tänä vuonna pakastuslinjalla. Eli pannun kautta nesteet pois, rasioihin ja pakkaseen.

Toki iso satsi päätyi pannun kautta jonnekin muuallekin :) Voiko olla parempaa kuin tuoreet metsän sienet oman maan sipulin kera voissa paistettuna ruisleivän päällä?

No itseasiassa kyllä tuon kanttarellivoileivän kuitenkin voittaa se, että sain tuon ukkokullan kahden viikon reisulta ehjänä kotio näin hienon tuliaisen kera <3 Kieltäydyn ajattelemasta lahjan kaksoismerkitystä ja ihasten vain hienoa käsityötä.

Kasvimaata - vihdoinkin

Kasvimaa on yksi Millingtonin projekteista, joka on joutunut koko ajan väistymään "tähellisempien" tieltä. Viime kesänä kasvimaan virka hoitui salaatin ja porkkanoiden osalta  vanhassa vauvan sinkkiammeessa ja tomaatit kasvoivat ämpäreissä.

Aikoinaan Millingtonin mailla on ollut varsin suuri hyötykasvipuutarha ja puutarhaan on ollut ihan suunnitelmakin. Kasvimaa tulee rakentumaan entiselle paikalleen pikkuhiljaa. Ajan puute on yksi rajoittava tekijä, mutta myös vielä tulevat kaivuutyöt rajoittavat hieman suunnitelmien etenemistä. Viemäröintijärjestelmästä mustienvesien paikka on vielä löytymättä, koska joka puolella kallio on niin lähellä ja harmaidenvesien imeytyskenttä täytyy tehdä entisen hyötykasvitarha alueelle. Onneksi maata jää vielä sille perunapenkillekin.

Tomaatit elävät ja voivat hyvin tänäkin kesänä ämpäreissä kuistilla. Kurkku, chili ja ananaskirsikka kasvavat  parvekelaatikoissa.

Kirsikkatomaatit kasvavat vanhoissa navetasta löytyneissä ämpäreissä ja
yrtit mummoni vanhassa valurautapadassa

Ananaskirsikka itse viljeltynä on tämän kesän uusi tuttavuus

Amppelikurkut paleltuivat edellisen kerran kun niitä yritin kasvattaa. Tänä
vuonna on ensimmäinen kurkku jo syötykin

Herneet, sipulit, porkkanat, kesäkurpitsat, salaatti, persilja ja valkosipulit nakkasin talon taakse lavankauluksiin, paikkaan johon kasvimaa ja toivottavasti jonain päivänä se perunamaa, sekä kasvihuonekin  ovat tulossa. Salaatti on varsinaisesti vielä kylvämättäkin, mutta olen istuttanut ruukkusalaattien jämät penkkiin ja ne yhdessä horsmien kanssa ovat riittäneet meidän perheen salaattitarpeiksi

Kesäkurpitsat juuri istutettuina noin kuukausi sitten. Samaan laatikkoon pääsi
lehtikaalinjämä, joka on lähtenyt hienosti kasvuun

Pientä haastetta aiheutui porkkanoiden kylvövaiheessa, kun kanat tykkäsivät kylpeä tuossa kasvuturpeessa. Luulin jo, että olivat syöneet kaikki siemenet kun ei mitään noussut ja istutin valkosipulit samaan lootaan. Nyt meillä kasvaa sitten porkkana ja valkosipuli oikein somassa sekamelskassa samassa laatikossa herneiden kanssa.

Pientä katoa on ollut mm herneiden suhteen kylpylaatikkona toimimisen
seurauksena (kuva otettu kesäkuun alussa)

Tämän pitemmälle en ole ehtinyt projektia vielä viedä, kun tuntuu olevan tätä oheistoimintaa ihan omiksi tarpeiksi. Totaalinen sadepäivä sai kuitenkin aikaan inspiraation ja mikäpäs sen parempi hetki toteuttaa inspiraatiota kun kaatosade.

Katekangasta alle lootien väliin

Pyöreäkivistä sepeliä päälle

Varsinainen kasvimaa-alue rajataan kunhan vesijohdot on käyty vielä
kaivelemassa

Tälle työmaalle ei Rambo päässytkään työjohtajaksi, ylitarkastajan virkaa
hoitaa Gerdtrud alias Kerttu I:n. Ihme homma sinänsä että salaatit saavat
olla rauhassa

Siistiltä näyttää vielä näissäkin laatikoissa jotka on istutettu
melkein kuukausi sitten

Mansikkamaakin alkaa muodostumaan laatikko kerrallaan.
Kovin suurta satoa toki ei tänä vuonna ole odotettavissa.