Joskus elämässä tulee yllättäviä, ei toivottuja käänteitä. On vain pakko vetää henkeä ja edetä hetki kerrallaan. Ei päivä kerrallaan, vaan hetki. Keskittyä hengittämään sisään ja ulos. Ja myös hetki kerrallaan, suru antaa myöten ja tuska helpottaa.
Juhannuksena istutimme lahjaksi saadun suklaakirsikkapuun. Tästä puusta tuli meidän perheelle nyt muistojen puu. Elämä jatkuu ja muistot säilyvät.
Tango merellä soi
Kotiin johtaa nyt tie
Matka pitkä ja tuntematon
Tähden välkkeissä katseen nään
Muiston valtaan kun hetkeksi jään
Heippa Vaari, hyvää matkaa toivoo poikasi Mika perheineen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti