Kirjoitinkin jo aikaisemmin, että uusi lattia tulee siperianlehtikuusesta. Kyseessä ei siis varsinaisesti ole mikään lähituote. Puunsyyn tiheyden suhteen ollaan varmasti kuitenkin lähempänä entisaikojen materiaaleja kuin nykyisillä muilla puutuotteilla, eikä kyseinen puuaines tarvitse välttämättä erikseen käsittelyitä vaan harmaantuu ulkosalla itsekseen.
Reunalankut liitetään puuliitoksella siten ettei kulma ala irvistämään sitten myöhemminkään.
Näiden kulmien jälkeen, minä en kuuntele kyllä enää yhtään narinaa siitä, miten meidän isäntä ei omasta mielestään osaa käsitellä puuta lainkaan.
Se olisi nyt sitten taas pykälän eteenpäin kun mummo lumessa tämäkin homma. Kelpaa siinä Rambonkin nyt kanoja päivystää. Seuraavaksi nurkkalautoja sovittelemaan.
Tosin ennen saunaan menoa piti käydä kaatamassa vielä puolenkymmentä puuta tuosta rannalta, että järvi näkyisi paremmin uudelta kuistilta :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti