Aurinkoinen, mutta tuulinen ilta hujahti oikeastaan tekemättä juuri mitään, mutta koko ajan touhuten. Alkukesän nurmi vaatii leikkuun vähintään kerran viikossa, mielummin useamminkin - mutta ei vaan meinaa ehtiä. Työt haittaavat siinä määrin harrasteita.
Viikolla pyörähdin kuitenkin Puttipajan ystävänmyynnissä ja sieltä tarttui mukaan muutama aivan ihana hylly ja jotain pientä sisustustavaraa.
Yksi hyllyistä löysi jo tiensä keittiön seinälle. Hyllyä koristamaan istuivat Arabian kesäkukkasarjan kahvikupit asetteineen, mummoni vanha kuparikattila, raastin ja lävikkö. Mitäs tuohon kolmanteen koukkuun keksitäänkään?
Kaksi muuta hyllyä hakee vielä paikkaansa, lue: talosta ei löytynyt oikeanlaisia työkaluja niiden asentamiseen. Mikä on kyllä koohtalainen ihme! Meillä isäntä aina irvii, että omistan huoneellisen kenkiä ja laukkuja (mikä ei siis alkuunkaan pidä paikkaansa). Millingtonissa on koko tupa pyhitetty työkaluille ja siinä joukossa ei ole oikeanlaista poranterää!
Se miksi minusta tuntuu, että ilta kului puuhaillen asioita jotka ovat "ei mitään " johtuu ulkona vallitsevasta tilasta.
Tästä on hyvä lähteä, luulisi kättensä jälkien näkyvän aika nopeasti. Talon päädyssä on joskus ollut varmasti todella komeat perennaistutukset. Kasvit ovat tuolla jossain yhä edelleen, mutta saraheinä ja nokkonen ovat ottaneet aikamoisen vallan itselleen.
Melkoisen kasan muutaman neliön alalta nyhdettyäni voin vain todeta, että taitaa tämä rojekti olla kitkemällä laatua "mission imbossible". Jos laittais vaan katetta silmänlumeeksi ja uskottelis itselleen että on tiptop puutarha? Noh, ei taida sillä tarhurin meinigillä olla kovin pitkät jäljet, sen verran nopeasti tuo heinä jatkaa jalkojaan.
Ihan yhtä heinittyneeltä näyttää ennen ja jälkeen! Ainoastaan selkä tietää että kitketty on, kukaan muu ei edes huomaa.
No ei se nyt ihan hukkaan mennyt, tein minä löytöjäkin. Sinikuunlilja oli jäänyt huomaamatta kokonaan.
Myös ihan uusi lajibongaus, tuli tällekin illalle ja jännityksellä odotamme mitä näistä koppakuoriaisista ilmestyy.
Edellisessä perennablogissa esiintyneet pököttäjät näyttävät nyt tältä. Ei taidakaan olla koristeparsaa nämä kaverit.
Marjapuskan juurella on myös sangen näyttävän varren kasvattaneita kurjenmiekkoja sekä yksi tupsu lisää paratiisililjaa.
Kuten kuvasta näkyy, siinä se perattu kukkapenkki nyt on! Ehkä tästä vielä jonain kauniina päivänä hyvä tulee, mutta voi olla että lapiotakin vielä tarvitaan.
Lohdutukseksi sain kuitenkin isännältä kukkia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti