Tämän piti olla blogikirjoitus herkullisen pataleivän salaisuudesta. Kirjoittelin reseptinkin eilen illalla tänne valmiiksi, kun odottelin leivinuunin jäähtymistä. Lämmitin leivinuunin eilen oikein kunnolla lämpimäksi. Kolmen aikaan iltapäivällä löin pellit kiinni. Olin aamulla laittanut pataleivän nousemaan ja ajattelin, että nautiskelemme tuoreesta leivästä iltapalalla koko porukka. Toisin kävi...
Ihan ei vielä rohkene ruisleivän leivontaan, mutta testataan siis leivinuunin ominaisuuksia hieman helpommalla versiolla leivästä.
Ainekset:
- 4 dl vehnäjauhoja
- 3 dl ruisjauhoja
- 2 tl suolaa
- ½ tl kuivahiivaa
- 3 ½ dl vettä
Kuivat aineet sekoitetaan keskenään ja +42 asteinen vesi sekoitetaan nopeasti kuiviin aineksiin. Vaivata ei saa. Taikina asetetaan nousemaan 12-24 tunniksi. Mitä pitempään taikina kohoaa tässä vaiheessa sen maukkaampaa pitäisi leivästä tulla.
Ajatuksena itsellä oli, että aamulla kun taikinan tekee pääsee sen illalla paistamaan. Leivinuuni kuitenkin hehkuu vielä illallakin 350 asteessa, vaikka pellit ovat olleet kiinni jo 7 tuntia. Ei auta kun pitää luukkua auki ja odotella, kun aamulla ei paistamaan ehdi.
Kohonnut taikina pyöräytetään palloksi reilusti jauhotetulle pöydälle. Peitetään liinalla ja annetaan nousta vielä puoli tuntia. Meillä tosin, joutui nousemaan tovin pitempään kun tuuletimme leivinuunia ja huomaattehan, että yhtäkkiä tämä leipomistouhu on muuttunut monikko muotoiseen toimintaan ;)
Kannellinen uunipata pitäisi lämmittää uunissa ennen kun taikina sinne laitetaan ja voidella öljyllä. Noh, tämä uunin lämpötilahässäkkä sekoitti kuvioita sen verran, että menin voitelemaan kylmän padan ja kylmässä padassa taikina siis uuniinkin päätyi. Paistetaan kannen kanssa noin 225 asteessa puolisen tuntia ja päälle vielä 15 minuuttia ilman kantta.
Vaan kun ei paistu, vaikka uunin mittari näyttää 300 astetta on leipä uunissa puolitoistatuntia ennen kun on kypsä. Hyvää siitä tuli vaikka hieman olisi saanut paremmin nousta.
Aamulla uusi yritys ja taikina nousemaan. Illalla kun saavuimme kotiin mittarissa on vieläkin 200 astetta. Tällä kertaa muistin lämmittää padan ennen kun taikina sinne sujautin.
Leipä on uunissa taas 1.5 tuntia - edelleen ihan taikinana. Isännän saapuessa kotiin mesoan, ettei tuolla paistomittarilla tee yhtään mitään!!! Näyttää paljon enemmän, kun mitä todellinen lämpötila on.
Eipä tähän taida olla mitään lisättävää.. taidan jättää tuon kuvankin ihan tarkoituksella tuollaisena isona jotta näette kaikki. Ihan on minusta pienelle ihmiselle kiusantekoa tuollaiset fareiheittien sotkemiset mokomiin mittareihin!!!! Nuo celsiukset on varmasti ihan kiusallaan laitettu tuonne sisäkurviin ja paaaaaaaaaljon pienemmällä kun ulkokurvin lukemat.
Pientä ihmetystä eilen herättikin leivinuunin tappilukemat, jotka näyttivät 450 astetta. En sitä sen enempiä sitten miettinyt vaan ajattelin, että on se mahoton peli :)
Paistoin leivän loppuun kaasu-uunissa. Lopputulos oli siinä määrin ilmeisen maittava, ettei leipä pörrännyt tuvan pöydällä kun 10 minuuttia ja jäljellä oli pelkät muruset. Ei se aina onnistu, ei etes joka toinen kerta. Josko vielä huomenna kerran uudelleen? Postiivistähän tässä on se, että tämä oli vain leipä eikä esim. meidän joulukinkku.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti