Salin pönttöuunia ei ilmeisesti ole ennen meidän aikaa juurikaan lämmitetty kolmeenkymmeneen vuoteen. Selvä ero on lämmön pitävyydessä kamarin vastaavaan verrattuna. Eli ns. itse lämmön talteenotto toimii paremmin kun enemmän käytetyssä kamarin pönttiksessä.
Kuvasta on kuitenkin nähtävissä, että jonkinlaisia veto-ongelmia tämän kaverin kanssa on. Ominaisuutena löytyy hyvin tarkasti määriteltävä pellin ja luukkujen asento, silloin kun pesässä on tuli. Luukun yläpuolelta maali on palanut kokonaan pois.
Villi veikkaus, että edellisestä maalauksesta on sellaiset 40-vuotta. Maali on kohtalaisen rapsakkaa ja lähtee hyvin ihan pelkällä raapalla pois, vaikka olin varustautunut järeämmilläkin työkaluilla.
Uuninluukut ovat hyvässä kunnossa ja saavat päälleen uuden "hopeoinnin".
Rapsuttelussa vierähti muutama tunteroinen. Jälkien siivous, pinnan putsaus ja seuraavana päivänä maalauksen kimppuun.
Maaliksi olemme valinneet lämmönkestävän öljymaalin. Maali ostettiin jo viime talvena samoihin aikoihin kun muita tulisijoja entrasimme. Salin pönttöuunin maalaus vaan päätettiin jättää kesään, koska kuiviminen vaatii sen ettei uunia ihan heti lämmitellä. Maalipönttö olikin sitten saanut pienen luhmun kanteensa varastossa ja kuinkas kävikään?
Ensimmäisen kerroksen jälkeen uuni näyttää nyt tältä. Epätasaisuuksia on vielä ja vaatinee ehkä jopa kaksi maalauskerrosta vielä lisää (toivottavasti kylmät kelit eivät ehdi ensin), mutta sävy on hyvä. Luukut pääsen maalaamaan toiseen kertaan jo tänään, uunin kanssa on odoteltava päivä - pari.
Uusinta kerrosten jälkeen vielä palomuurin maalaus niin johan taas siistiytyi yksi nurkka lisää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti