Heinäkuun alun puutarha pläjäys

Viime kesänä pihassa kaikki ehti kukkia ennen juhannusta, toisin on tänä vuonna. Kesäkuussa ei ollut pahemmin aihetta puutarhapäivityksiin, koska narsissit ja krookukset olivat ainoat jotka kukkaan ehtivät. 

Sitäkin runsaampi on ollut nyt tämä heinäkuun alku. Lampaiden ja trimmerin työn jälki alkaa pikkuhiljaa näkymään ja ketokukkia on tänä vuonna selvästi runsaammin kuin aikaisempina vuosina.

Apila kukkii ihan joka puolella sekä valkoisena, että punaisena. Navetan nurkalla tuoksu on jopa huumaava, ylittäen jopa huussin leijailut. 

Unikoista kukkaan on ehtinyt tämä uskollinen valtavan suuri kerrottuversio.

Kurjenmiekat palkitsevat myös runsaalla kukinnalla. Tumma lila, vanha maatiasversio kukkii meidän aikana nyt ensimäistä kertaa.

Perennapenkki saunan kulmalla on jo varsin runsas - rikkaruohoineen päivineen.

Akileijojen kerrottujen versioiden pelkäsin jo hävinneen tontilta kaivinkoneen pyörähdyksen jälkeen. Näin ei onneksi käynyt vaan niitä on tänä vuonna tupsahdellut vähän sieltä sun täältä. Tulikukkia nousee samoin eripuolilta tonttia, mutta ne eivät ole vielä kukassa.

Lehtoängelmän kiusana on tänä kesänä kirvat, mutta hienosti sekin jaksaa kukkia.

Unkarinsyreeni on kukkinut edellisinä kesinä muutamalla pienellä tertulla. Tänä vuonna kukintoja on todella runsaasti.

Juhannusruusu on niin ikään kaksi viikkoa myöhässä, samaan kukintasettiin ehti myös harvinainen vaaleanpunainen papulan ruusu.

Koiranheisipusikko alkaa myös toipua toissa kesäisestä leikkauksesta ja palkitsi valtavalla määrällä kukintoja.

Kirvat eivät ehtineet tänä vuonna lumipalloheisin kimppuun, vaan saimme siitäkin ensimmäiset kukinnot.

Sitten se pihan surkuhupaisa nurkkaus; kasvimaa! Mikään ei kasva, kun on ollut niin kylmää. Mansikoista puolet paleltui talven aikana ja chillit eivät raaski avata kukkiaan. Toisaalta hyvä niin, koska pölyttäjiä ei ole ollut myöskään liikkeellä.

Positiivisenä havaintona huomioitakoon myös, että horsmavainiomme on hieman pienentynyt eli talon takana horsma ei ole enää tänä vuonna noussut sillä alueella jolta se on nyt kahtena vuonna niitetty.

Elokuun kukkijat

Niin se vaan hujahti elokuukin kuin huomaatta. Onneksi vielä muutama kukkija riitti elokuullekin ja osa näistä jatkaa vielä syyskuun puolellekin.

Tämä maksaruoho koki siirron viime vuonna eikä ehtinyt
kukkimaan ollenkaan. Sen vuoksi yllätti positiivisesti
tämä tumma purppuran  sävy tänä kesänä.

Pensashanhikki, karmeaa katella melkein koko kesän mutta
palkitsee näin loppu suvesta

Kultapiiskua löytyy pihasta nyt jo kolmesta paikasta

Punainen syysleimu elää aika vaatimatonta elämää navetan edessä

Tämä sininen piikkipalloputki on eri lajike kun mikä viime vuonna kukki.
Tämä yksilö jäi kesällä 2015 huomaamatta kokonaan. Kukinto on tummeman
sininen kun lajilla jota pidän sinipiikkuputkena ja lehdet pienemmät.
Maaperänkään ei pitäisi vaikuttaa koska kukkivat samassa penkissä.

Kultapallo - jäi tukematta tänä vuonna ja pötköttää nyt komeasti navetan edessä
Rauno-myrskyn jäljiltä

Veriapilan siemeniä kylvin keväällä kaivinkoneen tuhoja
paikatakseni

Kurkkuyrtti, tätä ei pihassa viime vuonna ollut ja luulen että
tämä on seurausta sinne tänne heittelemieni
kesäkukkasiementen itämisestä

Kohtuu myöhäinen unikko on ilmestynyt kaivinkoneen jättämään kasaan

Maksaruohoja löytyy pihalta monen monituista ja näiden tarkempaa
lajitunnistusta en hallitse

Malvat ja malvikit eivät ihan kokonaan ole kadonneet

Mansikka kukkii meillä elo-syyskuussa.
Myöhäistä satoa on siis odotettavissa

Ja tämähän oli nyt joku hopea....

Last but not least... sihmuran balsami rehottaa huussin vierellä.
Rehottakoot siinä kunhan ei muualle leviä

Heinäkuun puutarha

Niin, en nyt tiedä onko tuo otsikko tälle kesälle ihan mahdotonta liioittelua tai tiedän että on. Meidän "puutarha" on tänä vuonna alue nurmikkoa (joka on kyllä hyvin hoidettu koko kesän herra 13v toimesta), pieni kasvimaa, jokunen purkki kesäkukkia ja käsittämätön määrä epämääräisiä pöpelikköjä.

Otetaanpas tämä arkirealismi ensin kehiin

Jättibalsami rehottaa navetan nurkalla. Viime kesänä
jaksoin nyppiä joka ikisen taimen, mutta tälle kesälle on vähän
jäänyt eli rojekti jatkuu tämän kaksivuotisen vieraslajin
kanssa edelleen  

Horsmavainiomme ovat hieman pienemmässä mittakaavassa kuin viime
vuonna - kiitos lampaiden, kanojen ja ankkojen

Niin tässä ovat sulassa sovussa ranta-alpi, elämänlanka ja ruskolilja
(kukki jo kesäkuussa) kaivinkoneen siirtämänä päivähoitopenkissä

Rusopajuangervo on kaunis pensas, meillä se on vaan onnistunut valtaamaan
ehken hieman liian paljon tilaa. Tässä kohtaa pihaa kaivinkone saa ensi kesä-
nä mellastaa ihan rauhassa

Niin, mitähän tästä sanoisi... nämä kasvit siirreettiin päivähoitoon viime
kesänä aitan päädystä eli ei mitään tekosyitä, penkki on "uusi" ja jo ihan
 retuperällä. Noh, ehkä nämäkin vielä paikkansa löytävät 

Tästä kasasta olen pitkin kesää pelastanut sitä sun tätä eli
 täältä on löytynyt erinäisiä kasveja jotka talon ympärillä viime
kesänä kasvoi

Otetaanpa sitten vähän mukavampiakin kuvakulmia eli on meillä tänäkin vuonna paljon kaunistakin pihassa. Näkökenttä pitää vain osata rajata oikein

Kissankello, akileija, jalopähkämä, alppipiikkiputki, vuohenkello
ja harjaneilikka

Ritarinkannukset kukkivat tänä vuonna harmittavan lyhyen aikaa.
Piikkipalloputkista löytyi tänä kesänä uusi versio, jota en viime kesänä huomannut.
Versio on kuin risteytys alppi- ja sinipiikistä mutta lehdet eivät ole yhtenevät
kummankaan kanssa

Rusopajuangervo, myskimalva, tanskanlippu-unikko, joku toinen unikko,
maksaruoho ja palavarakkaus

Hanhikkipensaat ovat tänä vuonna huomattavasti paremmassa hapessa,
koska leikkasin niitä viime vuonna aika rankasti. Ranta-alpi kasvoi tänä
kesänä huomattavan lyhyeen varteen. Tulikukkia on ilokseni säilynyt pihassa
useassa paikassa. Häränsilmä kukkii tänä vuonna ennen perhosmiehitystä :(
Kesäkullerossa ei ollut kuin pari kukkaa.

Myös valkoinen ukontulikukka on säilynyt ja varjolilja ei pettänyt tänäkään
vuonna - näistä muista valkoisista en niin kovasti välitä

Heinäkuulle osui todella paljon kukkijoita - suopayrtti jäi vielä kuvaamattakin ja isotähtiputket jatkavat kesäkuussa aloittamaansa kukintaan vielä elokuulle. Nähtäväksi jää mitä on enää elokuulla kuvattavana

Kaikki ehtii kukkia ennen juhannusta!

Onhan omituinen tämä puutarhavuosi! Ensin talvi koettelee ankarasti ja tuhoaa paljon kasveja puutarhasta ja sitten kun kevät pyörähtää käyntii menee koko kesä vissiin pikakelauksella. Viikko ennen juhannusta on pihasyreenit lopettaneet jo kukintansa, juhannusruusu on ollut jo yli viikon kukassa ja mikä kummallisinta häränsilmä on availemassa ensimmäisiä nuppujaan eli kasvit joiden pitäisi kukkia heinäkuun puolen välin tienoilla on jo täydessä touhussa. Elokuussa ei varmaan kuki enää mikään! Tai kävisikö niin onnellisesti, että osa kasveista ehtisi tänä vuonna jo toiselle kierrokselle? Alppikärhö ehtii varmasti ainakin- ai niin eihän mulla ole sitä täällä...

Koiranheisi

Arovuokko

Idänunikko

Juhannusruusu

Keltainen Päivänlilja

Punainen Päivänkakkara, jonka luulin viime vuonna tappaneeni

1.Siperiankurjenmiekka
2. Tädyke
3. Tulikellukka
4. Unkarinsyreeni
5. Loistokurjenpolvi (vahva epäilys)
6. Ruskolilja
7. Paratiisililja
8. Lehtoängelmä (rahoitettu)
9. Kesäneilikka ja kesäharso
(Blogger halusi kaikki nämä 9 kuvaa samalle kuvatekstille)

Talvesta pahasti kärsinyt Mahonia on uusinut kasvustonsa jo lähes entisiin
mittoihin, kukkia ei sen sijaan tänä vuonna nähty

Luonnonkukatkin ovat ajoissa

Orvokit pääsevät salaatinkoristeeksi