Johan nyt on markkinat - tipu on laskeutunut

Päivittelin eilen tuolla sosiaalisen median kanavissa  (FB ja Insta: @villamillington ) jälleen meidän  tirppanan kehitystä. Siipisulkien jälkeen seuraavana aamuna oli tirppanalle ilmestynyt PYRSTÖ! Miten voi pyrstö kasvaa yhdessä yössä?

Tipu-Tirppana on nyt 9 päivää vanha ja asustellut Kerttu äitinsä kanssa pesässä tämän ensimmäisen reilun viikon ajan. Pesä ei ole suljettu, että Kerttu on päässyt kulkemaan pesästä toisten joukkoon jos niin  on tahtonut. Pesä sijaitsee "kolmannessa kerroksessa"  eli 7-veljeksen kerrossänkyjen ylimmässä "vuoteessa". Pesä sijaitsee noin 1.5m korkeudella lattianrajasta ja tämän vuoksi siinä on ollut korotetut reunat ettei tipu putoa pesästä.

Eilen oli siis ohjelmassa tuo pyrstön syntymisen ihme ja tänään... kun menin aamulla kanalaan kuului sieltä ihan mahdoton sirputus ja mietin jo ovea avatessani, että kylläpä tipulla on nyt asiaa. Yllätys oli aikamoinen kun näin Kertun ja tirppanan lattiatasossa toisten kanssa. Millä ihmeellä se oli laskeutunut alas??? Onko kuitenkin tippunut? Onko emo tiputtanut? Lentäähän tuo nyt ei taatusti vielä voi osata, vaikka siipiään jo kovasti räpytteleekin.

Mitään hätää hänellä ei tunnu olevan, asiaa paljon ja puuhastelee toisten seassa ihan niin kun olisi kuulunut parveen aina. Toiset eivät kiinnitä koko tipuun mitään huomiota, Muistoa lukuunottamatta - murrrr.....

Muisto on taas sulkasadon jälkeen oikea terroristi! Ärsyttävä emäntä, joka määräilee ja nokkii kaikkia muita. Tosin Kertulle ei kyllä uskalla sanoa mitään, sen verran ärhäkäästi tuore äiti lastaan puolustaa pörhistelmällä itsensä kolmekertaa oikeaa kokoaan suuremmaksi. Jos ei Muisto ala käyttäytymään kunnolla niin taidankin eristää sen tuonne tipulaan muita häiriköimästä! Kanalan komein kana niin luulee olevansa muita parempi....

Parivaljakko Kerttu ja tirppana on ottanut uudeksi peäspaikakseen orsien alla olevan kakkalaudan alusen nurkan. Kai näiden nyt vaan täytyy antaa tuolla olla ja luottaa siihen, että kyllä luonto hoitaa homman niin kun kuuluukin. Mutta kyl mää vaa silti kauhian pal ihmettelen et mil se alas tul....

Se kamera on varmaan pakko asentaa tuonne kanalaan :)

Haudonta jatkuu - päivä 12

Kerttu istua nököttää tunnollisesti edelleen pesässä. Neljästä munasta oli yhtenä päivänä kierittänyt yhden altaan pois ja yksi oli kadonnut teille tietymättömille.

Haudottavia on jälleen siis Kertulla enää kaksi, vaikka joka päivä hamuaa alleen muiden viiden munivan tuotokset. Seurauksenahan tästä on se, että minä saan napakoita nokan iskuja joka päivä osakseni. Läpivalaista en ole nyt yrittänyt näitä kavereita, kun en siitä mitään ymmärrä kuitenkaan

Odottavan aika on pitkä, eli vielä yhdeksän päivää pitäisi malttaa Kertun istua pesässä ja minun malttaa odottaa. APUA jos meille vaikka oikeasti niitä tipuja tuleekin!!!!!!

Kanat muuttivat talvikanalaan

Mitenkähän tässä näin pääsi käymään? Meidän kesäkanoista tuli sitten ihan vakituisia kanoja. Tämä nyt on ollut tietysti tiedossa jo melkein koko neljä kuukautta, mitä kanat ovat meillä asuneet. Jo ensimmäisen viikon jälkeen otin luurin kauniisti käteen ja aloin selvittelemään mitä kanojen pito kaava-alueella tarvitsee.

Samoilla Eviran ilmoituksilla mennään kun maallakin, koska kanamme ovat harrastekanoja riittää että Eviraan ilmoittaa keskimääräisen eläinten määrän pitopaikassa. Maaseutuviranomainen oli oikein avulias ja ystävällinen.

Kolme viikonloppua olemme nyt rakennelleet talvikanalaa autotallinpäätyyn. Rouvat saavat asumuksekseen noin 15 neliötä sisätilaa ja suurinpiirtein samanverran katettua ulkotarhaa. Alunperin oli ajatus, ettemme kukkoa voi taajama-alueelle tuoda mutta kesän mittaan tulimme toisiin ajatuksiin. Kaikki lähinaapurit on nyt käyty juttuttamssa ja ovat pyhästi luvanneet tulla heti kertomaan jos Rumpali häiritsee. Kaiken kaikkiaan on sanottava, että todella positiivisen vastaanoton on pieni kanalamme naapurustossa saanut, toivottavasti Rumpali ei äidy ihan mahdottomiin kiekumissuorituksiin niin saa hänkin päänsä pitää.

Periaatteessa kanalan piti syntyä pääasiassa kierrätysmateriaaleista. Ulkotarhaan puutavara ja jänisverkot jouduttiin kuitenkin ostamaan, jotta saatiin siistinnäköinen viritys autotallin päätyyn aikaiseksi. Kanatikkaat jotka laskeutuvat tuolta takaa ovat kuitenkin Millingtonin portaita valettaessa käytettyjä valulautoja.

Autotallin päätyvaraston toinen ikkuna pienenettiin niin että kanasille saatiin kulkuluukku ulos. Pehkuna kokeilemme nyt hamppukuiviketta, jota on saatavilla 14kg paaleissa. Tuo 500kg painava heinäpaali on nimittäin pikkusen hankala sijoittaa omakotitalon pihaan.

Nämä kolmoiskerrossängyt ovat kuuluneet aikoinaan 7:lle kääpiölle ja pelastautuivat kaatopaikalta meidän kanarouvien munintapesiksi. Näihin tulee vielä sivuille verhot jotta rouvat saavat yksityisyytensä ja  munintarauhan.

Varasto oli paneloitu antiikkipanelilla katoa myöten. Lattia on betonia ja siinä päällä muovimatto. Seinien alaosat levytettiin ja kriittisimpiin kohtiin vedettiin dc-fixä pintaan, samoin orsien alla olevan tasolle ja kulkuluukun pöydän pinnallekin. Orsien alla oleva "kakkataso" on kalteva joten se on helppo pitää puhtaana.

Varaston oven viereen jätettiin varastotilaa ruoka- ja muille tykötarvikkeille. Hieman jäi harmittamaan etten ehtinyt tuota panelien yläosaakin maalata, mutta ehkä sitten ensi talveksi.

Pöydän alla on rouvien kylpypaikka, vanhassa kesäkukkaruukussa.

Ja oven pielestä löytyy hiekka-astia, niin ikään entinen kukkaruukku.

Illansuussa kävimme poimimassa rouvat ja Rumpalin Millingtonista kyytiin. Yllättävän helposti tämä homma kävi. Pientä potpotusta oli ilmoilla mutta ei sen kummempaa. Taloksi asettuivat heti kun kuljetusbokseista ulos pääsivät. Tosin ruoka ei vielä maistunut, mutta saattoihan tuo olla liian myöhäinen ajankohtakin arterioinnille.

Alimmaisesta kuvasta näkee kuinka pieneksi on Muisto kutistunut sulkasatonsa kanssa. Entinen parven ykköskana on puolet pienempi kun toiset. Kuvassa näkyvät kolme rouvaa ovat kaikki Alhonkantaa.

Lintuinfluensavaara ohi - kanat pääsivät vapaiksi

Siipikarjan ulkonapitokielto (tai katottollisessa häkissä on toki saanut pitää) päättyi eli lintuinfluenssa ei tartu enää kesäkuun puolella muuttolinnuista siipikarjaan. Herra Rumpalin pesue pääsi vapauteen Millingtonissa ensimmäistä kertaa.

Aluksi rouvat ja Rumpali pysyivät maltillisesti kanalan ympäristössä, mutta reviiri alkoi päivän mittaan pikku hiljaan laajentua. Piha tongittiin ja ympäriinsä tepasteltiin ennakkoluulottomasti. Sisälle asti ei sentään kukaan kömpinyt. Ja voin kertoa, että meidän herra Ramboa otti kyllä kohtuu pahasti tämä touhu kupoliin. Ihan ei voi koko sakkia yhtäaikaa vielä vapaana pitää.

Hieman myös jännitti, että kuinka illalla käy - tulevatko kiltisti kämpille nukkumaan? Rumpalilla oli kova homma paimentaa rouvia jotka valtoimenaan pyrähtelivät tahoilleen. Rumpali palasikin säännöllisin väliajoin takaisin kanalaan ja töräytti komeat kukkokiekuut terassilta. Ihan vaan kuin varmistaakseen, että rouvat osaavat kotiin.

Illalla puoli kahdeksalta koko porukka istuu tyyriinä orrella - paitsi että ei istu. Apila puuttuu, rouva on päättänyt laajentaa reviiriään saunalle saakka, eikä omaa pienenintäkään aikomusta nukkumaan menosta. Puolituntia Rouvaa yritettiin mannitella ja houkutella sekä ahdistella takaisin kanalaan ennen kun sitten päätti tarhaan mennä, mutta sielläkään ei millään kanalaan sisälle. Liekkö pelännyt kukon pöllytystä kun omilla teillään oli ollut. Ensimmäisen vapaankanan päivän jälkeen voitanee kuitenkin todeta, että kanalassa edelleen kaikki hyvin.

Rumpalin haaremi

Rouva Kerttu I - ärhäkkä emäntä, joka pitää muulle porukalle kovaa jöötä.
Ensimmäinen parvesta joka tuli syliin istumaan. Kerttu I ja II ovat äiti ja
tytär, ihan selvillä en ole että kumpi on kumpi. Värityksensä perusteella
ovat porukan kolmesta puhtaasta alholaisesta ne kaksi.

Rouva Hertta - hieman arka lady

Rouva Apila - lisänimeltään the brave. Osoittanut jo lyhyellä oleskelullaan
olevansa hieman  itsepäistä sorttia ja rouva joka kulkee omia polkujaan
ihan silloin kun itse haluaa.

Rouva Muisto kulkee sulat pörhöllään koko ajan 

Rouva Martan sulat ovat ihan mustat ja kiiltelevät vihreää, oikealla harmaa
höyheninen Rouva Terttu

Kuvassa keskellä on meirän Keijo, 4kk vanha nuorikko. Nimensä Keijo sai
nuorimmalta pojaltamme. Herra 10v mietti kanalle nimeä monta päivää ja
kun sanoin että kanahan on tyttö, niin siihen poika totesi että jos kerran on
olemassa poika nimeltä Päivi voi aivan hyvin olla kana nimeltä Keijo. Oikealla
Kerttu II, jonka selkäsulat alkavat pikku hiljaa kasvaa takaisin. Kerttu II:n
ex-poikaystävä Tauno-kukko oli vähän rankempi rakastaja ja sen perua
sulattomuus selässä.

Koko orkesteria johtaa Herra Rumpali, alhon
ja tyrnäväläinen risteytys komeassa
aapiskukko värityksessä