lauantai 3. marraskuuta 2018

Kylppäri edistyy pikku hiljaa

Kylpyhuone tulee Millingtonissa vanhan ruokakomeron paikalle. Kesällä 2016 talon keittiön ja tuvan lattiat avatiin ja hapertuneet vasat korjattiin (tarinaa tästä löytyy vuoden 2016 kesä- ja heinäkuun blogiteksteistä). Samalla vaihdettiin vanhat rahkasammaleet ekovillaan.

Lattiaremontin tuoksinnassa ruokakomeron eli tulevan wc/kylpyhuoneen lattia jäi vaiheeseen, odottamaan vesijohto- ja viemäriremonttia. Nyt kun putket ovat niin sisään kuin uloskin paikoillaan, voi kylppärikin edetä askel kerrallaan.




Tuulensuojalevyjen alle tuli ensin myyräverkot, sitten levyt ja tänne ekovilla laitetaan levyinä kun on kyseessä niin pieni tila ettei autoa kannata tilata villaa puhaltamaan.


Yläkuvassa harmaiden ja mustien vesien viemärit ja alla ufopukuinen käyttövesi putken tulo taloon.


Kylpyhuoneen lattialevyt majailevat kettiön lattialla kuivumassa ja pääsevät ehkä jo pikapuoliin paikoilleen.

Keskeneräisyyden sieto ja kaaoksen keskellä elämisen taito kasvaa ja kehittyy. Asiaa auttaa merkittävästi se että ehkä jo ensi kesänä meillä pääsee sisällä suihkuun ja vessaan. EHKÄ!


Ja vessakin on sitten korkattu... viemäri vetää huonosti t. Elwiira








perjantai 2. marraskuuta 2018

Hedelmäpuut pupuilta suojaan

Oletettavasti Millingtonin idän puoleisten tilusten kaivinkoneella tönkimiset ovat nyt vähäksi aikaa ohi. Pullokaivo ja imeytyskenttä kaivettiin talon taakse ja siinä samassa tuli käännettyä koko tanner ylösalaisin. Kolme vuotta sitten kesällä tuo talon takana ollut alue oli kokonaan horsman valtaama. Nyt kolmena kesänä hoidettava nurmialue on kasvanut pikku hiljaa ja tämän viemäröinti projektin seurauksena peltoala tuplaantui. Mikä ihana mahdollisuus hedelmäpuiden istutukselle!

Puutarhaliikkeiden alennusmyynteihin siis!!! Takapihasta tulee oikea omenapuulehto! Mikäli vain puput eivät ole asiasta eri mieltä. Entuudestaan talon takan on kasvanut nyt neljä kesää yksi päärynä- ja yksi omenapuu. Etupihan puolelta löytyvät sitten kirsikat.

Näin syksyllä hedelmäpuissa ei ole mitään ihmeellistä mutta koska aurinko polttaa nimilapuista tosi nopeasti tekstit pois nosta lajikkeet tänne blogiin niin pysyvät tallessa.

Pilariluumupuu

Päärynäpuu

Perheomenapuusta löytyy samaan varteen vartettuna kolme eri lajiketta:  Vuokko, Pirja  ja Heta. Jännittävää on että miten tuon Vuokon käy kun näyttää olevan menestyminen vyöhykkeillä I-III (IV) ja me olemme viitosella.

Marjaomenapensas2 
Omenapuu Pirja on tontilla majaillut jo neljä kesää, mutta on joutunut elämään siirtopenkissä melkoisessa ryteikössä.

Luumupuu: Sinikka

Reipas apulainen auttoi puiden verkotuksessa.


sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Remonttitarpeita naapurista

Uskomatonta miten aika rientää! Siitä, kun saimme veden ensimmäisen kerran lorisemaan hanasta vääntämällä on jo kuukausi aikaa! Tässä välissä olemme hieman lomailleet ja valmistelleet tiluksia talven tuloon. Eikä kyllä hetkeäkään liian aikaisin, sillä Keski-Suomessa satoi jo viime viikolla ensi lumi maahan.

Mitä tekee vanhan talon väki kun he koko perheen voimin lähtevät kylpylään lomalle Pärnuuseen? Tietysti saunovat, uivat, laskevat liukumäessä, istuvat porekylvyssä, syövät hyvin ja kiertävät seitsemäntoista rautakauppaa! Espak, Bauhof, EhituseABC ja paikallinen K-rauta olivat meidän, erityisesti miesväen taivas.



Isoin löytö oli uusi porakaivopumppu. Vanha pumppumme on ihan hyväkuntoinen, mutta ei jaksa tuottaa tarpeeksi painetta esim. pesukoneelle. Kotosuomessa saimme pumpusta tarjouksen, joka Pärnuussa alittui yli tuhannella eurolla. Eikä edes ostettu halvinta!

Ensi kesän sähköremonttiin teimme myös hankintoja jo valmiiksi. Eteläisessä naapurissa "retrotyyppisiä" pistorasioita, valonkatkaisijoita ja johtoja löytyy joka rautakaupasta ja tilaamalla valikoima kasvaa entisestään. Kovin suuria määriä ei tuotteita kerrallaan hyllystä löydy, eli esim. kangaspäällysteisen sähköjohdon keraamiset kiinnikkeet ostimme kolmesta rautakaupasta loppuun.


Varsinainen aihe: suihkukaappi jäi vielä hautumaan. Vanhaan taloon tarvitaan jykevää tekoa oleva suihkukaappi, josta löytyy myös katto, jonka kautta voidaan ilmanvaihto tuohon pömpeliin hoitaa. Jykeviä kaappeja löytyy Virosta varsin edullisesti. Ongelma on, että niistä löytyy hierovat, höyryttävät, tärisyttävät, kääntävät, vääntävät ja vatkaavat suihkut, radiot ja diskovalot, sekä kaikki muut hilavitkuttimet mitä tavallinen ihminen ei ole ymmärtänyt lainkaan suihkuun kaivata. Jotenkin nuo ultramodernit laitokset ei oikein istu vanhan hirsitalon kylpyhuoneeseen. Kaiken lisäksi ajatukset pyörivät edelleen sen leijonan tassuisen ammeen ympärillä, vaikka hyvin tiedän etten sellaista meille taloon sisälle tule koskaan saamaan. Mutta aina voi haaveilla...

Yhden turhake hankinnan tai oikeastaan suorastaan löydön reissulla teimme: GRAMOFONI <3 ja onhan se kaunis, vaikka ääni onkin ihan jotain muuta kuin kaunista.







sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Isäntä - tuo vedentekijä!

Olen koko kesän ja tämän alkusyksyn saanut kuulla tarinaa siitä, kuinka meidän hommat eivät taas "valmistu ikinä", jos ei tehdä sitä tätä tai tuota. Viime viikolla manasin hiljaa mielessäni ja osin kyllä ääneenkin, kun pitkien työpäivien päätteeksi nosteltiin tuulen tuivertaessa säkkipimeässä  porakaivonpumppua useampana iltana ylös paikoiltaan. Pari päivää oltiin tyystin ilman kaivoa.

Neljä kesää on mennyt vesiä kantaessa sisään ja ulos. Perheemme vedenkulutus on varmasti pienentynyt oleellisesti

Tänään omiin puuhiini kuului talvikanalan laittoa valmiiksi kanasille ja olin Millingtonista pois pari kolme tuntia. Kotiin tullessani isäntä istui aitan rappusilla murheellisen näköisenä. Ajattelin, että on niin nälissään ja verensokerit matalalla, kun ruokailu oli vähän venähtänyt tai joku homma ei nyt ole mennyt niin kuin oli suunnitellut.

Sisällä selvisi totuus. Minua on huijattu! Meille tulee vesi sisälle!!! Aivan totta, hanasta kun kääntää niin vesi alkaa valumaan. Hana on toki väliaikainen, mutta silti; JUOKSEVA VESI!


Joitakin asioita oppii arvostamaan vasta kun ne eivät ole itsestään selvyyksiä. Veden virtaaminen suoraan putkesta sisään kuuluu ehdottomasti näihin asioihin. Huushollin pyörittäminen helpottuu oleellisesti kun vesi kulkee putkea pitkin sisään.


Vanhasta ruokakomerosta on tulossa meidän kylpyhuone. Aikanaan tänne ilmestyvät wc, suihkukaappi ja pyykkihuolto. Tällä hetkellä homma on vielä hieman vaiheessa, mutta askel kerrallaan kohti nykyajan mukavuuksia.


Rakennustarkastajat valmiudessa.


Käyttövesiputket kaivettiin maahan jo kesällä; siitä löytyy tarina täältä. Käyttövesiputken sisälle on nyt asennettu myös lämmityskaapeli estämään vesien jäätymistä pakkasella. Alakuvassa kaapeli vielä töröttää putkesta ilman kytkentää.


Sokerina pohjalla vielä harmaiden vesien viemärin käyttöön otto!
Vesi ei siis pelkästään tule putkea pitkin vaan se myös menee ulos itsekseen! I'm in love <3



tiistai 18. syyskuuta 2018

Pihahommia; talon eteläpäädyn naamiointia


 Talon eteläpäädystä pienennettiin pihasyreeni olosuhteiden pakosta noin viidesosaan alkuperäisestä koostaan. Tähän tulee iso kivikkoistutusryhmä, mihin saamme jemmattua kaikki suuret kivet, jotka kaivuuprojektissa löytyivät.


Istutusaluetta pääsee laajentamaan tässä lähes rajattomasti (= lue kesän taimipihan alennusmyyntejä odotellessa). Tämä kohta pihasta on alunperin ollut kalliolla ja osittain tulemme kallion tähän ympärille myös nyt paljastamaan.



Summa summarum viemäröitiprojektin jälkipyykistä; nurmikkoaluetta tuli leikattavaksi todella paljon lisää, mutta samalla piha-alueen kukkapenkkejä päästiin uusimaan sivutuotteena hyvin. Toivottavasti tulosta olisi nähtävillä jo ensi kesänä ja vielähän tässä näyttää olevan pitkälti lämmintä syksyä aikaa istutella vaikka mitä! 


sunnuntai 16. syyskuuta 2018

Takapihan aakea laakea

Talon takana löytyy nyt kohtalaisen laaja alue istuttaa ihan mitä mieleen tulee! Omenapuu löysi jo uuden paikan. Alakuvassa melkein keskellä siintävä valkoinen syreeni saa jäädä paikalleen ja sen ympärille nousevat ensi kesänä raparperit.



Talon ja kanalan välissä oleva paju-tuomi-marjapensas pöheikkö raivattiin niin, että pajusta jätettiin vain varsinainen puu ja sen alle marjapensaat.



Imeytyskentän päälle tulee nurmi ja ilmastointi putkia pitkin lähtee kasvamaan köynnösruusut.



Takapihan perennaryhmistä vain tämä alakuvassa oleva rohtosuopayrtti puska jäi paikoilleen.



Kasvulaatikoita voimme ensi kesänä laittaa reilusti lisää. Kasvihuonetta en tohdi vielä ensi kesäksi toivoa mutta tuossa oikealla on sillekin kyllä paikka.



Osa tarkastus- ja tyhjennyskaivoista naamioitiin nauhuksilla ja osaan tuli kivikkoalue.
Kovin kummoisiltahan nämä naamioinnit eivät nyt näytä, mutta odottakaapahan vaan ensi kesää.



Tässä vielä vähän vertailukuvaa kanalan päädystä - selkeyttä tuli ainakin rutkasti lisää! Enpä taida malttaa odottaa uuden kasvukauden alkua!


tiistai 11. syyskuuta 2018

Kasvien pelastusta viemärityömaan alta

Montakohan kertaa tässä vanhan talon pelastusoperaatiossa vielä pistetään koko pihamaa uusiksi? Tähän astisista projekteista tämä viemäröinti on koetellut ympäristöä eniten. On tässä mylläyksessä hyvätkin puolensa! Pihan toinen puolisko tai talon lähiympäristö, miten tätä ikinä halutaankaan kutsua, on raivattu perusteellisesti ja ensimmäisen kesän horsmapelto on muisto vain.


Kasvien puolesta kesä 2018 oli tosin todella haasteellinen uudelleen istutusten suhteen. Vettä on saanut kantaa kaivosta taimille urakalla etteivät ihan kuole. Pahimpaan helle aikaan jouduimme siirtämään mm. palavaa rakkautta, syysleimua, ukonhattua ja pioneja, sekä syreenäjä.

Sisäänkäynnin vierellä ollut vanha perennapenkki tuhoutui jo ensimmäisenä syksynä salaojaremontin yhteydessä. Kasvit penkistä saatiin kuitenkin pääosin pelastettua. 


Ihan yksinkertaista, kaunista ja helppoa ei ole uusien kukkapenkkien perustaminen meillä ollut. Sisäänkäynnin viereen tein ihan perinteisen kohopenkin katekankaineen ja kuorikatteineenpäivineen.Penkin reunukseen laitoin pyöreää pikkukiveä. Penkinstä tuli alunperin sydämen mallinen... ja sellaisena se olikin ihan kokonaisen päivän - kunnes kanat pääsivät ensimmäisen kerran vapaaksi! 

Singeli ja kuorikate oli alta aika yksikön sekaisin ja katekangas paistoi monesta kohtaa. Nyt tuo penkki on ollut aidattuna toista kuukautta 120cm korkealla kanaverkolla. Komia kun mikä! Toivottavasti talven aikana maa tamppautuu sen verran, ettei tämä istutusalue houkuta matojen kaiveluun ihan näin paljon kun tänä vuonna.


Angervojen osalta olisin toivonut, että iso osa pusikosta olisi kuollut mutta ei! Nousevat mokomat tuolta entistä ehompana. Ei kai auta muu kun kaivaa ylös ja polttaa pois, etteivät enempää puutarhakarkulaiseksi ylly.

Tosin, jos joku nyt haluaisi nopeasti kasvavia aitataimia, niin meiltä niitä saisi isommankin pihan aitaamiseen.