tiistai 20. kesäkuuta 2017

Kesähuonetta kuntoon yläkertaan

Viime kesäinen poikien kesähuone on tällä hetkellä hieman pois pelistä ikkunaremontin vuoksi. Tai kyllähän sitä käyttää voisi, mutta on kovasti pimeä kun ikkuna on levytetty kiinni.

Onhan sitä kuitenkin nuorille miehille oma kesäpesä saatava. Yläkertaan on rakennettu aikoinaan eristetty yksi huone. Ensimmäisenä kesänä jouduimme sieltä kuitenkin eristeet poistamaan ulkoseinästä. Ulkolaudoituksen poiston yhteydessä purut alkoivat varisemaan niin ettei maalaamisestä tullut yhtään mitään.

Huoneen raivaamisen lähtötilanne ei kovin mairitteleva ole. Purua yhä edelleen vaikka muille jakaa, osa sisäseinälaudoituksesta uupuu ja on irti.


Lautoja tarvittiin ulkolaudoituksen paikkuuseen. Tähän huoneeseen on joskus vaihdettu uudet ikkunat, ehkä 60-luvulla ja nämä nykyiset ovat matalammat kuin toisessa päässä taloa vastaavat kolmiruutuiset. Tuossa ikkunan vaihdon yhteydessä oli sitten ikkunanaluslaudoitus ulkopuolelta tehty pätkistä. Samoihin aikoihin on ilmeisesti tuo ulkoverhouslaudoituskin tehty, joten pätkät eivät ole silloin erottuneet laudoituksen alta mitenkään.



Tapetit ovat tummentuneet ja osin repeilleet seinistä.




Porin Mattikin kaipaisi entrausta - kokeilla ei kyllä uskalla ilman perusteellista tarkistusta.



Ikkunasta sentään näkyy vehreä maisema ja kohta täydessä kukassa oleva pihasyreeni.


Mitään suurempaa remonttia ei huoneeseen nyt tehdä. Siivous ja siistiminen sekä sipistely saa nyt riittää.






Nuhjuisia tapetteja ei piiloon saa kun emme kokonaan viitsineet puukuitulevyjä pois repiä. Iso kimppu luonnonkukkia maljakkoon niin eiköhän juhannusvieraatkin täällä tarvittaessa pärjää.













perjantai 9. kesäkuuta 2017

Tirpat kasvaa ja kohta syntyy jo uusia

Tipu töttöröiset ovat jo pieniä kanasia ja kukkosia. Kolme neitokaista muutti jo viime viikonloppuna pois kotoa. Jäljelle jäi yksi kananeito ja viisi kukkopoikaa, että jos jollakulla on vajetta kukkopojista niin meiltä liikenisi muutama :)

Tänään reenailtiin jo isojen porukassa oloakin hieman. Rumpalii ei ole tirpoista moksiskaan mutta Muisto, Kerttu ja Apila ovat ihan riiviöitä. Eli kotvasen kestää ennen kun näitä parveen vahtimatta voi päästää. Kuvakavalkaadi näyttää kuinka paljon sakki on jo kasvanut kun ikää on kolme ja puoli viikkoa.



Tällä kaverilla on selvästi eniten isänsä Rumpalin väritystä.



Harmaa Hemmo on joukon kuopus ja syntyessään pienin kaveri. Hemmo on kuitenkin sitkeä tyyppi ja selvästi joukon kaikkein kukkomaisin persoona.


Tässä siis meidän pojat ja joukon jatkona neiti Näpsän poseeraukset. Kolme ja puoliviikkoisilla ero kukossa ja kanassa on jo kohtalaisen selvä. Niin selvä että tämmöinen noviisikin sen jo erottaa.






Nuoriso siis kasvaa kovaa vauhtia. Hautomakoneessa on tällä hetkellä 15 munaa lisää, niiden kuoritumisaika on viikon päästä. Tipuaika siis jatkuu meillä edelleen.










sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Mistä tulee sanonta "kananaivo"?

Sanontaa "kananaivo" käytetään kyllä aivan väärässä merkityksessä! Nämä siivekkäät ovat kovin oppivaisia ja fiksuja jo ihan pienestä pitäen.



Ei pitäisi vertailla, mutta kerronpa tarinan oppimisesta kana versus ankka. Viime kesänä meille tuli näihin aikoihin ankkavauvoja. Heti ensimmäisen päivän jälkeen kävi selväksi etteivät ankat ja kanat voi meillä samassa huushollissa majailla. Niinpä ankoille kyhättiin häthätää oma ankkalinna, jonka piti olla heille vain tilapäinen asumus. Toisin kävi, ankkalinnaan tehtiin laajennus uuden yökopin merkeissä kun eivät enää nukkekodissa mahtuneet yöpymään.

Ensimmäisen kahden viikon ajan ankat piti ajaa ankkalinnasta ulos, kun eivät itse ymmärtäneet vapauden hurmaa. Kahden viikon jälkeen sitten kaasuttivat räpylät pohjassa ovesta ulos. Koko kesän aikana eivät poistuneet viittä metriä kauemmaksi ankkalinnasta, mutta eivät oppineet lainkaan palaamaan sinne iltaisin. Eli tolkuton ajo-operaatio jokaikinen ilta. Yksin kotona oleminen teki sitten oman vivahteensa tähän iltaoperaatioon, tyypit nimittäin eivät kesyyntyneet lainkaan vaikka ihan untuvikosta asti yritin itseeni heitä totuttaa. Herkuilla houkuttelun perään eivät ymmärtäneet  yhtään mitään.



Kanavauvat (2.5 viikkoa vanhat) ovat olleet nyt ulkoilemassa päivisin ankkalinnassa. Yöt ovat vielä niin kylmiä, että pääsevät sisälle häkkiin nukkumaan. Kuljetan heidät pahvilaatikossa ankkalinnaan ja sama pahvilaatikko on ollut turvapaikkana myös tarhassa. Iltaisin porukka istuu laatikon sisällä odottamassa kuljetusta sisätiloihin.



Valokuvattavana poseeraavat kädellä jo tottuneesti. Arkoja ovat äkkiliikkeille ja koville äänille, niin kun tietysti pitää ollakin, että hengissä säilyvät.




Tirpat ovat olleet siis ulkona nyt KOLMENA päivänä ja tänään ovat karanneet tuolta tarhasta ulos jo ihan yhtä monta kertaa. Viimeisellä kerralla olivat kaivaneet reitin ankkalan yömajan alta ulos. Mitkähän barrikaadit tuonne on huomiseksi rakennettava, että töihin uskaltaa lähteä, eikä pikkuväkeä tarvitsisi sisälle päiväksi jättää? Ja ei, aitaus ei ole kovin petoturvallinen kun tiputkin sieltä reitin ulos kaivelevat. (Katto on ja verkon silmäkoko alle 2.5cm).

Ja juu meille ei tule ankkoja tänä kesänä :)

perjantai 26. toukokuuta 2017

Kuistin pelastusta osa 5

Toissa kesänä talon maalauksen yhteydessä jätimme kuistin sivuseinät käsittelemättä, koska siinä vaiheessa ei ollut vielä mitään varmuutta siitä etteikö koko kuisti jouduttaisi purkamaan palasiksi. Näin ei kuitenkaan käynyt vaan kuistia on saatu pelasteltua pala kerrallaan ja nyt on nuiden sivuseinien korjauksen ja uudelleen eristyksen aika.


Ero pohjois- ja eteläseinustoilla on suuri maalipinnan pigmentin suhteen.


Verhouslautojen poiston jälkeen on vuorossa kurkistus eristeisiin. Varsinaiset verhouslaudat säästetään, mutta rimoitus joudutaan uusimaan.



Ei ole ihme, että kuistilla vähän hujuttaa. Sammaleena toiminut eriste on 87-vuodessa hieman painunut kasaan.





Sisäverhouslautojen päälle tulee nyt rakennuspaperi ja sen jäkeen ekovilla. Hirsien ja kuistiosan saumaan tökötellään pellavarievettä.




Ekovillan päälle tulee huokoinen tuulensuojalevy. 




Seuraavaksi on vuorossa rimoitus ilmarakoa varten ennen laudoituksen asentamista.





















lauantai 20. toukokuuta 2017

Ensimmäinen Bokashi

Reilu kuukausi takaperin kerroin ensimmäisen Bokashi-erän startista. Kolme viikkoa sitten sekoittelin fermentoituneet keittiöjätteet mullan sekaan. Tässä vaiheessa jätteet näyttivät kokolailla siltä miltä olivat näyttäneet Bokashiämpäriin laitettaessakin.


Saaviin laitetaan siis kerros pelkkää multaa alle, sen jälkeen biojätteet joiden sekaan on vähän sekoitettu multaa ja päälle vielä multa kerros. Tässä vaiheessa on tärkeää, että Bokashissa toimivat mikrobit saavat riittävästi happea eli peitin saavin vain keittiöpyyhkeellä. 

Koko prosessin aikana ei minkäälaisia hajuhaittoja ilmennyt.


Tänään on sitten aika tarkistaa tulos. Onko sössitty jotain vai onko meillä saavillinen ekologista ja ravinnerikasta multaa?

Kurkistakaapa videolta miten kävi!




Millingtonin biojäteongelma on ratkaistu!!!

Tämä satsi päätyi jo kesäkukka istutuksiin ja kasvimaalle. Sekoittelin erän vielä tavalliseen multaan, jottei olisi liian tuhtia tavaraa. 

Itse tehty ämpäri systeemi toimii siis ihan hyvin. Meillä on tällä hetkellä 5 litran ämpäreitä kolme settiä ja se ei ihan riitä eli yksi on vielä viriteltävä tulille. Sanoisin että normi nelihenkisessä perheessä toimii ehkä varmaan paremmin jopa 10 litran ämpärit. Meillä kun ei juurikaan tuota biojätettä tule koska kaikki ylimääräinen menee kanalaan ja biojätteeseen menee pääasiassa vain hedelmien kuoria. 

Mikäli teette virityksen itse niin ehdottomasti kannelliset ämpärit. Minulla on yksi setti ilman kantta ja laitoin siihen lautasen kanneksi ja vaikuttaa siltä ettei ole tarpeeksi tiivis. Katsotaan kuinka käy kun tänään sen kippaan pois fermentoitumasta mullan sekaan - toivottavasti on hapattunut riittävästi vaikka ei olekaan pissinyt lainkaan.

Tuota bokashin "pissiä" voi siis käyttää lannoitteena, mutta se on aika tymäkkää tavaraa ja on syytä laimentaa 1/200 (tai 1/100) ja on säilytettävä jääkaapissa.

Mikäli kaipaat aiheen tiimoilta lisäoppia niin Facebookissa on ryhmä josta saa paljon apua: Bokashi Suomi







perjantai 19. toukokuuta 2017

Isännän moottorisahayllätys

Täytyy kyllä sanoa että tuo meidän isäntä se on sitten kekseliäs kaveri ja salaperäisyyden mestari. Tänään katselin näitä meidän pihan yksiä komistuksia, muovisia sadevesikaivoja.


Raahasin jo hienosti talvehtineen murattini naamioimaan mokomaa töttöröä.



Eipä aikaakaan kun moottorisaha alkoi laulamaan aitan nurkalla.
Mitä ihmettä tästä syntyy?





Tuohon ympärille pientä maisemointia niin kyllä on hieno! Ei törötä enää muovitöttörö keskellä pihaa.








torstai 11. toukokuuta 2017

Laiturille kesätakki

Puolitoista kesää vedessä loikollut laituri on jo ensimmäisen öljykäsittelyn tarpeessa. Pesua, hionta ja öljyä pintaan.

Tikkuja Rambon peppuun?



Ilta hämärtyi jo niin ettei sävy erotu muuta kun läheltä kuvattuna.



Siistiytyi kummasti taasen, toiseen kertaan vedon kyllä vaatii tuon sävyn vuoksi. Sävyn piti olla harmaa mutta etenkin kuvissa näyttää kyllä kovin vaalensiniseltä.