sunnuntai 13. tammikuuta 2019

Vesiklosetti on vihitty käyttöön

Kylpyhuoneen rakentaminen on edennyt wc:n viralliseen käyttöönottoon. Pönttö ja lavuaari töytyi tori.fi kautta ja haettiin kesällä Hämeenlinnasta. Vanha kunnon Teho! Porsliinit (pönttö ja lavuaari) ovat ehtaa vanhaa Arabiaa.




 Vesisäiliö sai uuden maalipinnan samaan sävyyn seinän kanssa. Vanha rautaputki säiliöstä pöntölle uusittiin kokonaan, käytännön syistä; alkuperäinen putki katosi varastoinnin yhteydessä.


Paljon on vielä kesken mm. ilmanvaihto odottelee nurkassa aikoja lämpimämpiä ja säilytyskalusteet: allaskaappi, siivouskaappi, pyykkikaappi ja laatikosto pesukoneen alle ovat vielä isännän verstashuoneen syövereissä lankkuina.

Keskeneräisyydestä huolimatta tai ehkä juuri sen takia on mukava hieman sipistellä yksityiskohtia. Tänään ikkuna sai verhon ja koristeen enkelinsiivistä.







Suihkukaappia maastouttaa mikäpäs muukaan kun pitsiverho. WC-papaperiteline löytyi ihan kaupan hyllyltä takorautaisena ja vararullien säilytysvälineitä löytyi omista varastoista.



Youtube ei suostunut tänään yhteistyöhön, joten WC:n käyttöönottovideo löytyy nyt valitettavasti vain facebookista tämän linkin alta.


torstai 3. tammikuuta 2019

Pakkanen on täällä, onneksi vain ulkona

Kolme vuotta sitten loppiaisena joululoma päättyi "luovuttamiseen". Pakkanen paukkui ulkona ja sisälämpötilaa ei saatu pidettyä kun hädin tuskin +10 asteessa. Keittiön lattialla oli -8 astetta pakkasta ja lopulta käyttövesi ämpärit jäätyivät yön aikana hellan reunalla. Tuona ensimmäisenä talvena Millington oli kaksi kuukautta talviteloilla. Eipä ole enää!


Ulkona pakkanen on kiristynyt -18 asteeseen. Aamulla laskin jalat sängystä varovasti lattialle, vähän tuntui viileältä, mutta ensimmäinen ajatus ei ollut "puita uuniin ja äkkiä". Keittiön lattia on selvästi lämpimämpi (uudelleen eristetty puoli talosta) ja kylppärin lattia tuntuu suorastaan lämpimältä, kiitos lattialämmityskaapelin, jonka saimme päälle pari päivää sitten.

Sisälämpötila tuvassa +17.4 ja kylpyhuoneessa +18.8 astetta! Jeee!!!! Tästä talosta on kovaa vauhtia tulossa oikeasti asumiskuntoinen.

Eläminen vanhan talon kanssa on muuttanut sopeutumistamme huonelämpötiloihin. Mikäli lämpötila kipuaa kamarissa yli 20 asteen aiheutuu siitä nukkumisvaikeuksia sekä minulle, että isännälle. Joulun aikaan menin poikien huoneeseen laittamaan pönttöuunia tulille kun lämpötila oli +17 ja herra 15v oli sitä mieltä, että tulien tekeminen on turhaa koska "ihan lämmin täällä on".



Rakastun vanhaan taloomme päivä päivältä ja vuosi vuodelta yhä enemmän <3








sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Vuosi 2018 oli työntäyteinen ja oikein opettavainen

Melkoinen vuosi jälleen Millingtonissa takana. Töitä on tehty niin remontin ympärillä kuin leipätöissäkin paljon. Blogi on raahannut jäljessä melkein koko vuoden, eikä tekstejä ole syntynyt niin paljon kun aikaisempina vuosina. Instagram on ollut aktiivisin ja ajankohtaisin kanava tänä vuonna.

Kevätkauden täytti ikkunaremontti, joka valmistui kesäkuun  lopussa


Vuoden ensimmäinen tähtihetki oli, kun viimeinen ikkuna saatiin paikoilleen kolme päivää ennen kun museoviraston virkailija saapui lopputarkastukselle.




Kolmessa vuodessa talo on pelastettu rakenteiden osalta ja palautettu ulkoisesti lähes alkuperäiseen asuunsa. Sanon lähes koska yksi ulkoinen seikka vielä vähän kaihertaa. Taloon on tehty kattoremontti parikymmentä vuotta sitten ja siinä samassa yhteydessä on poistettu ristin muotoisesta talosta yksi ristin sakara. Tähän varmasti palaamme tulevina vuosina.


Pienenä välipalana ikkunasavotan jälkeen valmistui keittiöön hieman kalusteita.



Kesä vietettiin ulkotöissä


Helteinen, erittäin kuuma kesä oli oikein oivallinen ajankohta projektille "juokseva vesi sisään ja likavesi ulos". Koko loppu kesä meni kaiveluhommissa: ensin putkia ja johtoja (valmistaudumme jo ensi kesän sähköremonttiin) kaivolta taloon ja sitten taas putkia ulos pullokaivolle ja imeytyskentälle.




Imeytyskenttän saimme valmiiksi juuri ennen lumien tuloa. Pihaa ehdittiin tasaamaan hieman, mutta nurmen istuttaminen jää keväälle. Hedelmäpuita sentään ehdimme hieman istutella.



Kylpyhuoneen rakentaminen alkaa


Pakkasten ja ensimmäisten lumien tultua aloitimme kylpyhuoneen rakentamisen vanhaan ruokakomeroon. Reilu kaksi vuotta sitten, tämä nurkka talosta oli jäänyt odottelemaan lattiaremontin jäljiltä oikeaa hetkeä ja se oli käsillä nyt.

Vuoden toinen tähtihetki oli, kun syyskuun lopussa saimme ensimmäistä kertaa vettä sisään hanasta kääntämällä! Tunne oli sanoin kuvailematon! Mikä helpotus päivittäiseen elämään! Syksyn mittaan, remontin edetessä, välillä katosi vesi sitten kuukaudeksi kokonaan ja kuskasimme talousveden kanistereilla kaupungista. Saunaan sentään saimme lähteestä vettä.







Monenmoista vaihetta ja kuivumisten odottelua mahtuu kylpyhuoneen rakentamiseen. Jouluksi saimme lattian valmiiksi. Joulupäivänä muurattiin seinät ja kolme päivää ennen vuoden vaihtumista tapahtui vuoden kolmas tähtihetki: lämmintä vettä hanasta ja ensimmäistä kertaa suihkuun! Jälleen epätodellisia tunteita ilmoilla, yksi iso tavoite saavutettu. Lämmin vesi ja suihku, I'm so in LOVE <3 Mitä ihmettä sitä tehdään kaikella vapaa-ajalla, jota nyt irtoaa kun ei aika mene vesien kantoon sisään ja ulos. Pesulle pääsee ihan ilman minkäänlaista toimintasuunnitelmaa ja kesään mennessä meillä pestään astiatkin jo koneella. 



Ei, kylpyhuone ei ole vielä valmis, mutta käyttökunnossa se jo on. Tosin WC pyttyn vetäminen tapahtuu vielä toistaiseksi ämpärillä, koska tilatut tiivisteet TEHO-vesisäiliölle eivät ole vielä saapuneet. Allaskaappi pitää rakentaa ja samoin kaikki muutkin säilytyskalusteet, joita tila vielä kaipailee. Tilattu pesukone ei ole vielä saapunut ja lattialämmityksen kaapelit ovat vielä kytkemättä. Ja tietenkin: kaikki listat puuttuvat ;)

En malttanut olla kuitenkaan kikkailematta ja pitsiverho on suihkukaappiin jo ripustettu. Muutamia muitakin pikku yksityiskohtia on jo paikoillaan, mutta palataan niihin ensi vuonna.

Kun keväällä 2015 aloitimme remontin optimistisin suunnitelmamme oli, että vuonna 2020 talo on täysin talviasuttava. Kovin kaukana ei tuo tavoite enää ole ja vielä on vuosi aikaa. Mitähän se tuo tullessaan? Nyt on kuitenkin hetki aikaa kehrätä tyytyväisenä, tämä projekti ei valmistu koskaan ja sen vuoksi välimaaleista on osattava ottaa ilo irti.

Kiitos teille kaikille meidän projektissa tänäkin vuonna mukana olleille Ukki, Mummo, Anu, Pera, Seppo H, Marko M, Mikko P, Pekka P, Tarmo M, Timo P, Ville M, Jari H ja Mika S, sekä tietenkin Santtu, Jesse, Rambo ja etenkin prinsessa Elwiira. 

Kiitos myös teille kaikille  remonttiamme aktiivisesti eri kanavissa seuranneille. Omasta remonttipäiväkirjastamme on teidän ansiosta kehkeytynyt vuorovaikutteinen kanava. Jatketaan ensi vuonna samalla mallilla, seuraavat remonttisuunnitelmat ovat jo vireillä. Tähän väliin Millingtonin väki haluaa kuitenkin toivottaa oikein hyvää uutta vuotta kaikille!






perjantai 28. joulukuuta 2018

Kylpyhuoneen seinien saumaus ja maalaus

Tiililaatat saatiin seinään pari päivää sitten ja on aika pintojen viimeistelyn. Suunnitelmaan kuuluu tiilien saumaus vaaleanharmaalla muurauslaastilla ja paljaaksi jääneen seinän epätasaistaminen, sekä maalaaminen. Maaliksi valitsimme graniitin harmaan.



Vesieristettä jäi purkkien pohjalle niin paljon, että "epätasaistimme" seinät rouhean näköiseksi sillä. Maaliksi valitsimme Luja 20 ja sävyksi graniitti. Tai niinhän me luulimme...


Jo purkissa maali näyttää epäilyttävän vihreältä. Ehdin jo syyttää isäntääkin maalin vaihdosta, kun hän olisi halunnut seiniin tummemman harmaan sävyn. Seinällä maali on vielä purkkiakin vihreämpi. Väri on kuitenkin vanhahtavan tyylinen eli makustellaan sitä hetki ennen kun lähdetään reklamoimaan kauppaan, jos vaikka olisikin hyvä.


Juu, ei ollut! Maali muuttui kuivuessaan vieläkin vihreämmäksi ja alkoi kyllä ahdistamaan. Ei auttanut kun hypätä autoon ja lähteä maalipurkin vaihtoon. Myyjälle oli sattunut näppäilyvirhe sekoituskoneella ja yhden numeron heitto muutti harmaan vihreäksi.


Pakko todeta, että alkuperäinen idea harmaasta toimii paremmin kun tuo vihreä. 


Maalauksen kanssa kylki kyljessä ilmestyi tiiliin saumat kätevän isännän toimesta.










Vielä siivous ja putkimies pääsee jälleen aamulla töihin. Sen jälkeen pääsemme kasaamaan jo suihkukaappia. Miten siistiä! Kuvittelin, että olemme joskus tulevan juhannuksen kieppeillä tässä vaiheessa. 








keskiviikko 26. joulukuuta 2018

Kylpyhuoneen seinien "muuraus"

Kylpyhuone vanhaan taloon ajan hengen mukaisesti... ei ihan helppo rasti, kun ei vuonna -30 ole taloissa kylpyhuoneita juuri ollut. Vesieristyksestä ei voi tinkiä ja hirsitalon eläminen pitää huomioida kaikessa.

Yksi haastavimpia ja näkyvämpiä asioita ovat olleet pinnat ja tietenkin kalusteet. Kuten edellisessä blogissa jo kerroinkin, lattiaan meille tuli perus 10x10 harmaa laatta. Alunperin olisin kyllä halunnut marokkolaisen laatan lattiaan. Seinälaatta ratkaisi ettei markkolaista voida käyttää. Tiilen kanssa markkolainen laatta olisi ollut liian hallitseva. Näin jälkeen päin ajateltuna, tuo harmaa on turvallisempi siinä mielessä ettei siihen ihan helposti kyllästy.

Työnjako oli meidän perheessä selkeä: isäntä sanoi ja on muuten muistanut kertoa tämän kovaan ääneen ihan joka paikassa, että minä saan valita ihan minkälaiset laatat haluan. Totuushan on loppupelissä kuitenkin, että hän  päätti mitä meille tulee. Minä sitten suunnittelin niillä toteutuksen (toki isännän myötämielisellä hyväksynnällä, etten nyt mitään ihan kamalaa tee).


Seiniin valittiin Wienerbergerin käsinlyöty tiililaatta. Meidän blogissa ei harrasteta kaupallista yhteistyötä. Tiedän, että lukijoissa on paljon vanhojen talojen remontoijia niin minusta on mukavampi, ettei jokaisen tarvitse erikseen kysyä tuotteiden valmistajia. Toisekseen hyvästä palvelusta on syytä aina antaa kiitosta.

Tänään on kehuttava meidän paikallista kauppiasta, että homma pelaa kuin rasvattu! Tiililaatat tulivat meille Tikkalasta Mehtosen kyläkaupan kautta viikossa, kun muualla toimitusaika olisi ollut 4-6 viikkoa. Olemme huomanneet muutoinkin, että paikallisuus on kyllä todellinen valttikortti: mitä Mehtoselta ei löydy, sitä tilataan, eikä hinta häpeä yhtään suurille marketeille.

Laastivispilä soimaan ja tiiliä seinään! Työnjako on tässä hommassa selvä: emäntä muuraa ja isäntä saa ehkä saumata. Isäntä yritti kyllä usenpaan kertaa käydä ohjeistamassa miten tiilet pitää latoa, mutta tällä kertaa sai höpistä omiaan. Tämä on valmiiksi suunniteltu juttu, jota ei tarvihe tulla sotkemaan ;)







Jos ei teema kuvista aukea niin sanottakoon se nyt vielä erikseen eli meidän kylpyhuoneen seinät ovat rouheasti rohjahtaneet tiiliseinät. Välit, jotka nyt näkyvät kivilevyllä maalataan vaalean betonin väriseksi. Kivilevyn pinnassa on valmiina vesieriste. Saumat ja ruuvien kannat on lisäeristetty kivilevyteipillä.

Oi että on siistiä, kun taas tulee koko ajan valmiimman näköistä!





Nyt ei meinaa malttaa millään nukkua yön yli, että pääsee maalikauppaan! Tiilet saa saumata vasta parin päivän päästä. Saumaamisen jälkeen seinä suojataan roiskeilta kivisuoja-aineella.