Salin pönttöuunin ootraus

Salin pönttöuunia ei ilmeisesti ole ennen meidän aikaa juurikaan lämmitetty kolmeenkymmeneen vuoteen. Selvä ero on lämmön pitävyydessä kamarin vastaavaan verrattuna. Eli ns. itse lämmön talteenotto toimii paremmin kun enemmän käytetyssä kamarin pönttiksessä. 

Kuvasta on kuitenkin nähtävissä, että jonkinlaisia veto-ongelmia tämän kaverin kanssa on. Ominaisuutena löytyy hyvin tarkasti määriteltävä pellin ja luukkujen asento, silloin kun pesässä on tuli. Luukun yläpuolelta maali on palanut kokonaan pois.

Villi veikkaus, että edellisestä maalauksesta on sellaiset 40-vuotta. Maali on kohtalaisen rapsakkaa ja lähtee hyvin ihan pelkällä raapalla pois, vaikka olin varustautunut järeämmilläkin työkaluilla.

Uuninluukut ovat hyvässä kunnossa ja saavat päälleen uuden "hopeoinnin".

Rapsuttelussa vierähti muutama tunteroinen. Jälkien siivous, pinnan putsaus ja seuraavana päivänä maalauksen kimppuun.

Luukun maalasin ensin, koska luukkuun tuleva hopeamaali on lähes "vettä" koostumukseltaan ja roiskeilta on mahdoton välttyä.

Maaliksi olemme valinneet lämmönkestävän öljymaalin. Maali ostettiin jo viime talvena samoihin aikoihin kun muita tulisijoja entrasimme. Salin pönttöuunin maalaus vaan päätettiin jättää kesään, koska kuiviminen vaatii sen ettei uunia ihan heti lämmitellä. Maalipönttö olikin sitten saanut pienen luhmun kanteensa varastossa ja kuinkas kävikään?

Onneksi tuo kuivunut kerros oli sen verran paksu, että sen alle oli säästänyt kunnossa olevaa maalia.

Ensimmäisen kerroksen jälkeen uuni näyttää nyt tältä. Epätasaisuuksia on vielä ja vaatinee ehkä jopa kaksi maalauskerrosta vielä lisää (toivottavasti kylmät kelit eivät ehdi ensin), mutta sävy on hyvä. Luukut pääsen maalaamaan toiseen kertaan jo tänään, uunin kanssa on odoteltava päivä - pari.

Uusinta kerrosten jälkeen vielä palomuurin maalaus niin johan taas siistiytyi yksi nurkka lisää!

Terassin kaidepuut

Käsityönä, yksityiskohta yksityikohdalta valmistuvat kuistin kaidepuut. Vanhojen kaiteiden osat on säästetty malleiksi, jotta pysytään alkuperäisessä mallissa.

Ensimmäinen virstanpylväs oli ajatus siitä miten tämä oikeasti käytännössä toteutetaan, kun ei talossa ole ensimmäistäkään kohtaa mikä oikeasti olisi suorassa. Minkä suhteen kaiteet sitten rakennellaan niin, että ne myös sopivat yhteen?

Vatupassi ei tässä touhussa ole kovinkaan pätevä kaveri, mutta tukipuiden avulla isäntä sai sahattua lovet oikeaan kohtaan pylväissä.

Välitarkastuskin hoitui rakennusvalvonnasta.

Jokainen lankku oli soviteltava paikoilleen. Sivuhuomautuksena voin kertoa, että minun hermoilla ei tällaista jälkeä olisi syntynyt (eikä kyllä taidoillakaan).

Kuistin toinen puoli on siis kaiteiden osalta maalausta vaille valmis. Tässä välin isäntä käy tekemässä vuosittaisen retkensä kaveriporukalla. Nyt voi kyllä sanoa, että loma on ihan ansaittu!

Heinäkuun puutarha

Viileässä kesässä on se hyvä puoli, että pihassa kaikki kukkii paljon pitempään. Kurjenmiekat ja päivänliljat kukkivat yli kaksi viikkoa heinäkuun alussa, samoin lehtoängelmä ja akileijat.

Unikot sen sijaan kärsivät kovista sateista ja pionit meillä eivät edelleenkään vielä kuki. Kaikki ruusut kukkivat myös vasta heinäkuussa.

Kellokukat ilahduttivat erittäin runsailla kukinnoilla niin luonnon kukkina kuin puutarhassakin. Sormustinkukka ja lehtosinilatva on levinnyt pihapiirissä merkittävästi. Sormustin kukkaa löytyy nyt pitkin tievierustaa, ilmeisesti lintujen levittämänä. Yksi uusi tuttavuuskin mahtuu tähän kesään: lehtovirmajuuri eli valeriana. Tarkemmin kasviin tutustuttuani totesin ettemme jatkossa muuta lääkekaappiin taida tarvitakkaan ;) 

Jalopähkämö kukki tänä kesänä kolmessa eri paikassa ja palavaa rakkauttakin löytyi kahdesta eri kohdasta. Ketoneilikka on levinnyt aitan edessä mahdottomasti ja kukki oikein komeasti aniliininpunaisena koko heinäkuun jatkaen elokuun puolelle.

Tämän kesäiset kesäkukat ansaitsevat ihan oman postauksen. Sen verran hyvin on bokashilannoitteet toimineet. Jopa minulla kukkii KAIKKI kesäkukat upeasti vielä elokuun puolellakin eli palaamme näihin myöhemmin.

Smyygejä kuistille

Kuistia, kuivatusta, kuistia, kuivatusta.... tämä kesä on kyllä säiden puolesta oikein remonttireiskan unelma. Romppeita ja kamppeita saa kuskata edes takaisin säänsuojaan koko ajan. Meillä on kyllä ollut pihassa koko kesän kaksi paviljonkia suojaamassa maalattuja pintoja sateelta, mutta tuskaisen hidasta tämä nyt on kuitenkin.

Kuistilla tapahtuu säästä huolimatta koko ajan eli isäntä on ahkeroinut puutöissä sateessa ja paisteessa.

Lattian valmistumisen jälkeen alkoi nurkkalautojen sovitteleminen. Ensimmäisenä kesänä emme ymmärtäneet, että neljänöljynmaali tarvitsee UV-valoa kuivaakseen. Maalasimme tuolloin laudat ikkunattomassa aitassa ja varmistimme tällä etteivät ne kuiva ikinä. Noh, tekemällä oppii...

Ikkunanpuitteet eli smyygit ovat talon henkeen sopivasti aika massiiviset kuistillakin. Vanhalla mallilla tehdään nyt uudetkin smyygit.

Pientä lisälistotusta ja ikkunalaudan ulkoista levenemistä aiheuttaa kuistin etuseinän lisäeristys. Etuseinä tuli nyt tuon viitisen senttiä ulommaksi, johtuen tuulensuojalevystä ja ilmaraosta. Sellkuvillaa tuli eristeeksi 10cm.

Tässä syntyy "jalkalistaan" kallistuksia.

Smyygien jälkeen seinän rimotuskin saatiin asennettua paikoilleen.

Tässä valmis "jalkalista" paikoillaan. Kaikki rimojen alapäät viistottiin niin, että niihin muodostui tippanokka, vaikka kuistilla katto onkin.

Kattolistaksi samaa pystyrimaa poikittain ja punaisena tietenkin. Emännän tehtävä on tässä projektissa olleet maalaushommat. Välillä on heilunut punainen suti oikeassa ja valkoinen vasemmassa kädessä, mutta on tässä jotain valmiiksikin saatu.

Ikkunoiden smyygit maalattiin osittain paikoillaan, koska ne saavat jäädä kuivamaan kaikessa rauhassa.

Hieman sanomistahan siitä maalaushommasta luonnollisesti tuli - alakuvassa oleva isännän nimeämä "iilimato" odottaa nyt kuivumista ja pois rapsuttelua. Punamulta maali kun ei öljymaalin päälle ota laisinkaan, mielestäni tämä yksi mato on kyllä kuitenkin pieni työtappio ja korjattavissa oleva.

Ikkunoiden pesuprojekti ja kuistin sisäikkunat ovat sitten ihan vain tekemistä vaille valmiit ;) Kyllä tuosta nyt jotenkin vielä läpi näkee.