Uusi kaappi makuukamariin - yksi nurkka jälleen siistiksi

Keskeneräisyydelle siedättyminen on oleellinen osa elämää vanhan talon kanssa. Ikuinen murhe on säilytystila ja sen puute. Neljän vuoden jälkeen emme ole onnistuneet ratkaisemaan kaikkia vaatesäilytyksen haasteita. Tänään saimme kuitenkin jälleen pienen helpotuksen.

Löysin tori.fi:stä mäntyisen vaatekaapin, joka on ootrattu vanhan näköiseksi - ei ehkä lopullinen ratkaisu tähän huoneeseen, mutta ei kuitenkaan mikään lastulevyhirvitys.

Värit ovat kauniit ja ovikoristeet suorastaan aivan ihanat!

Mummoni vanhan valkoinen vaatekaappi muuttaa rantamökkiin nuorelle herralle vaatekaapiksi. Isännän ja emännän tuolit pääsevät taas oikeuksiinsa ikkunan edessä.

Ja tämä ihana valo! Ihan tässä huhtikuun lapsi herää talvihorroksesta eloon <3

Tiskikoneen integroiminen vanhan talon keittiöön

Millingtonia on kunnostettu vanhaa vaalien. Tietyt nykyajan mukavuudet helpottavat elämää kuitenkin niin paljon, ettemme esimerkiksi halua olla ilman astianpesukonetta. Vanhan talon keittiöön astianpesukoneeksi valikoitu integroitava AEG:n malli.

Ensimmäinen ajatus oli, että peitinlevy tehdään vanerista ja maalataan samalla värillä kuin keittiön pitkän sivun kaapiston ovet eli siniharmaa ovi, jossa kirkkaan punainen vedin.

Kuistilla majaili yksi vanha pöytä, joka oli luokiteltu "poistoon" ja siitä se ajatus sitten lähti...

Isäntä pisti puuverstaassa toimeksi ja pienenti pöydänkannen sopivaksi astianpesukoneelle.

Vetimen isäntä oli sorvaillut jo viime kesänä valmiiksi.

Nyt ongelma on vain se, että mitä tuolle pinnalle tehdään? Maalatakko vai ei?  Peitinlevy saa nyt olla tuollaisenaan jonkin aikaa, että silmä sanoo mitä tapahtuu. Meneekö koko tiskipöytä puunsävyilla vai muuttuuko astiakaappikin vielä maalille vai mitä tapahtuu? Nyt ei voi yhtään tietää...

Seuraavaksi lähtee keittiön nurkkaan muodostumaan ruokaskafferi, joka tulee kätkemään sisuksiinsa mm. mikroaaltouunin.

Tiskipöytä vanhoista lattialankuista

Kesällä teimme työtason keittiöön kahdesta vanhasta halkolaatikollisesta tiskipöydästä ja vanhoista lattialankuista. Tai totuuden nimissä isäntä teki, minä maalasin kaapistot ja öljysin työtason. Keittiön remontti on ollut lepotilassa heinäkuun jälkeen, koska kylpyhuone on vienyt kaiken ajan ja energian. Kylpyhuoneen viimeistelyt laitetiin nyt välillä jäähylle, jotta saamme astianpesukoneen käyttöön ja vesipisteen myös keittiöön.

Työtaso saa nyt kaverin vanhoista lattialankuista ja vanhasta patakaapista tehdystä tiskipöydästä. Isännän viime kesäinen hankinta; höylä näytti tässä projektissa taas tarpeellisuutensa. Lattialankut höylättiin ensin sileiksi.

Patakaappi on ollut tiskipöytänä tähänkin asti. Ensimmäisen kerran patakaappi näyttäytyi blogissa jo toukokuussa 2015. Pitkällisen harkinnan jälkeen rouva Pata on päätetty uhrata toimittamaan allaskaapin virkaa.

Isäntä kasasi tiskipöydän perinteisillä lohenpyrstöliitoksilla ilman yhtään naulaa, ruuvia tai liimausta. 

Asennushommissa pitää olla tarkkana. Onneksi on rakennusvalvonta läsnä koko ajan ja ihan joka paikassa.

Pari kerrosta öljyä pintaan.

 Tänä talvena on onnen ja ilon päiviä mahtunut Milligtonin maailmaan todella monta. Yksi niistä saavutettiin jälleen nyt maaliskuussa 2019 kun keittiön hanasta tulee vettä ja astianpesukone pyörähti päälle ensimmäisen kerran.

Roskakaappi sai verhon eteensä ja hanakin asettui paikoilleen. Astianpesukoneesta puuttuu vielä peitinlevy, mutta kyllä tätä jo kelpaa esitellä. 

Mitä ihmettä sitä ihminen tekee kaikella vapaa-ajalla, joka irtoaa kodin perushommista? Enää ei tarvitse kantaa vettä sisään, eikä ulos. Lämmin vesi tulee hanasta, pyykit peseytyy kylpyhuoneessa, eikä niitä tarvitse kuljetella edes takaisin kahden kodin välillä, suihkuun pääsee ilman saunan lämmitystä ja nyt vielä astiatkin peseytyy koneessa itsekseen. Kyllä tätä osaa taas arvostaa neljän vuoden aikamoisen hulabaloon jälkeen ihan kiitettävästi. Kesä saisi tulla jo...