Osa vanhan talon ja sen ympäristön viehätystä on ehdottomasti historia ja siihen tutustuminen. Onneksi tietoa meidänkin tilan entisestä elämästä on saatavilla kuvina, kirjoituksina ja osin tarinoinakin. Tilan pihapiiri on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi, mutta itse tila ei ole suojelukohde.
 |
Kauppasumman lisäksi eläkkeenä määritellyt
vastikkeet oli maksettava kuolemaan asti |
Villa Millington on siis alunperin ollut kruunun torppa. Se on itsenäistynyt vuonna 1920. Alkuperäisistä kauppakirjoista on säilynyt valokuvat. Varsinainen kauppa on tehty 20 000 silloisen markan hintaan.
 |
| Pihapiiri 1920-luvulla |
Kauppasumman lisäksi uusien tilallisten oli maksettava vuosittain eläkkeenä erinäisiä määriä ruokatarvikkeita joita mm. pelloilla viljeltiin ja navetassa kasvatettiin: neljä hehtolitraa rukiita, yksi hehtolitra ohria, kaksi hehtolitraa kauroja, 10 litraa herneitä, viisi hehtolitraa perunoita, yksi hehtolitra lanttuja, puoli hehtolitraa suoloja, 10kg suolakaloja, 20kg suolattua sianlihaa, 20kg woita, 10kg kahvia, 10kg sokeria, yksi pari saapaita vuodessa. Tämän lisäksi maaliskuusta marraskuuhun oli toimitettava 5 litraa maitoa päivässä ja tuossa väliaikana 2 litraa maitoa päivässä, sekä yksi lammas on pitänyt ruokita, keritä ja sen karitsat myös ruokittava seuraavaan syksyyn. Helpolla ei ole siis uudet tilalliset päässeet, kun näiden lisäksi ovat verotkin olleet maksettavana.
Suuret kiitokset tilalla elämäntyönsä tehneille ja siellä eläneille henkilöille historian säilyttämisestä ja siitä että sen meille jaoitte. Tässä kohdin käännämme uuden lehden tilan historiankirjassa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti