Kanat muuttivat talvikanalaan

Mitenkähän tässä näin pääsi käymään? Meidän kesäkanoista tuli sitten ihan vakituisia kanoja. Tämä nyt on ollut tietysti tiedossa jo melkein koko neljä kuukautta, mitä kanat ovat meillä asuneet. Jo ensimmäisen viikon jälkeen otin luurin kauniisti käteen ja aloin selvittelemään mitä kanojen pito kaava-alueella tarvitsee.

Samoilla Eviran ilmoituksilla mennään kun maallakin, koska kanamme ovat harrastekanoja riittää että Eviraan ilmoittaa keskimääräisen eläinten määrän pitopaikassa. Maaseutuviranomainen oli oikein avulias ja ystävällinen.

Kolme viikonloppua olemme nyt rakennelleet talvikanalaa autotallinpäätyyn. Rouvat saavat asumuksekseen noin 15 neliötä sisätilaa ja suurinpiirtein samanverran katettua ulkotarhaa. Alunperin oli ajatus, ettemme kukkoa voi taajama-alueelle tuoda mutta kesän mittaan tulimme toisiin ajatuksiin. Kaikki lähinaapurit on nyt käyty juttuttamssa ja ovat pyhästi luvanneet tulla heti kertomaan jos Rumpali häiritsee. Kaiken kaikkiaan on sanottava, että todella positiivisen vastaanoton on pieni kanalamme naapurustossa saanut, toivottavasti Rumpali ei äidy ihan mahdottomiin kiekumissuorituksiin niin saa hänkin päänsä pitää.

Periaatteessa kanalan piti syntyä pääasiassa kierrätysmateriaaleista. Ulkotarhaan puutavara ja jänisverkot jouduttiin kuitenkin ostamaan, jotta saatiin siistinnäköinen viritys autotallin päätyyn aikaiseksi. Kanatikkaat jotka laskeutuvat tuolta takaa ovat kuitenkin Millingtonin portaita valettaessa käytettyjä valulautoja.

Autotallin päätyvaraston toinen ikkuna pienenettiin niin että kanasille saatiin kulkuluukku ulos. Pehkuna kokeilemme nyt hamppukuiviketta, jota on saatavilla 14kg paaleissa. Tuo 500kg painava heinäpaali on nimittäin pikkusen hankala sijoittaa omakotitalon pihaan.

Nämä kolmoiskerrossängyt ovat kuuluneet aikoinaan 7:lle kääpiölle ja pelastautuivat kaatopaikalta meidän kanarouvien munintapesiksi. Näihin tulee vielä sivuille verhot jotta rouvat saavat yksityisyytensä ja  munintarauhan.

Varasto oli paneloitu antiikkipanelilla katoa myöten. Lattia on betonia ja siinä päällä muovimatto. Seinien alaosat levytettiin ja kriittisimpiin kohtiin vedettiin dc-fixä pintaan, samoin orsien alla olevan tasolle ja kulkuluukun pöydän pinnallekin. Orsien alla oleva "kakkataso" on kalteva joten se on helppo pitää puhtaana.

Varaston oven viereen jätettiin varastotilaa ruoka- ja muille tykötarvikkeille. Hieman jäi harmittamaan etten ehtinyt tuota panelien yläosaakin maalata, mutta ehkä sitten ensi talveksi.

Pöydän alla on rouvien kylpypaikka, vanhassa kesäkukkaruukussa.

Ja oven pielestä löytyy hiekka-astia, niin ikään entinen kukkaruukku.

Illansuussa kävimme poimimassa rouvat ja Rumpalin Millingtonista kyytiin. Yllättävän helposti tämä homma kävi. Pientä potpotusta oli ilmoilla mutta ei sen kummempaa. Taloksi asettuivat heti kun kuljetusbokseista ulos pääsivät. Tosin ruoka ei vielä maistunut, mutta saattoihan tuo olla liian myöhäinen ajankohtakin arterioinnille.

Alimmaisesta kuvasta näkee kuinka pieneksi on Muisto kutistunut sulkasatonsa kanssa. Entinen parven ykköskana on puolet pienempi kun toiset. Kuvassa näkyvät kolme rouvaa ovat kaikki Alhonkantaa.