sunnuntai 30. syyskuuta 2018

Isäntä - tuo vedentekijä!

Olen koko kesän ja tämän alkusyksyn saanut kuulla tarinaa siitä, kuinka meidän hommat eivät taas "valmistu ikinä", jos ei tehdä sitä tätä tai tuota. Viime viikolla manasin hiljaa mielessäni ja osin kyllä ääneenkin, kun pitkien työpäivien päätteeksi nosteltiin tuulen tuivertaessa säkkipimeässä  porakaivonpumppua useampana iltana ylös paikoiltaan. Pari päivää oltiin tyystin ilman kaivoa.

Neljä kesää on mennyt vesiä kantaessa sisään ja ulos. Perheemme vedenkulutus on varmasti pienentynyt oleellisesti

Tänään omiin puuhiini kuului talvikanalan laittoa valmiiksi kanasille ja olin Millingtonista pois pari kolme tuntia. Kotiin tullessani isäntä istui aitan rappusilla murheellisen näköisenä. Ajattelin, että on niin nälissään ja verensokerit matalalla, kun ruokailu oli vähän venähtänyt tai joku homma ei nyt ole mennyt niin kuin oli suunnitellut.

Sisällä selvisi totuus. Minua on huijattu! Meille tulee vesi sisälle!!! Aivan totta, hanasta kun kääntää niin vesi alkaa valumaan. Hana on toki väliaikainen, mutta silti; JUOKSEVA VESI!


Joitakin asioita oppii arvostamaan vasta kun ne eivät ole itsestään selvyyksiä. Veden virtaaminen suoraan putkesta sisään kuuluu ehdottomasti näihin asioihin. Huushollin pyörittäminen helpottuu oleellisesti kun vesi kulkee putkea pitkin sisään.


Vanhasta ruokakomerosta on tulossa meidän kylpyhuone. Aikanaan tänne ilmestyvät wc, suihkukaappi ja pyykkihuolto. Tällä hetkellä homma on vielä hieman vaiheessa, mutta askel kerrallaan kohti nykyajan mukavuuksia.


Rakennustarkastajat valmiudessa.


Käyttövesiputket kaivettiin maahan jo kesällä; siitä löytyy tarina täältä. Käyttövesiputken sisälle on nyt asennettu myös lämmityskaapeli estämään vesien jäätymistä pakkasella. Alakuvassa kaapeli vielä töröttää putkesta ilman kytkentää.


Sokerina pohjalla vielä harmaiden vesien viemärin käyttöön otto!
Vesi ei siis pelkästään tule putkea pitkin vaan se myös menee ulos itsekseen! I'm in love <3



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti