sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Kaksi pokaa maalauskuntoon

Ikkunaremontti on nyt sitten potkaistu ihan todenteolla käyntiin. Eli emme malttaneet odotella kelien lämpenemistä vaan otettiin foamit avuksi.



Kaikessa tekemisessä menee aina hetki, että muistaa miten tämä nyt menikään. Edellisestä ikkunanpokan fiksauksesta on nimittäin vierähtänyt aikaa puolitoista vuotta. Nykyään on vaan niin mahdottoman kätevää kun netistä löytyy joka asiaan, myös vanhan talon kunnostukseen ohjeet netistä. Kesällä lattiaremontin yhteydessä yksi ikkuna tuvassa koki taisteluhaverin, joten tästä on hyvä aloittaa.


Vanhat kitit ei sisäpuitteista irtoa ihan niin helposti kuin ulkopuolen laseista. Kuumailmapuhallinta tarvitaan siis avuksi. Muurarin laastikauha osoittautui oikein hyväksi työvälineeksi suojaamaan lasia lämmöltä, eikä omatkaan näpit palaneet.



Ensimmäisen puitteen kanssa nyhrätessä meni tänään minulta todella paljon aikaa. Toinen tuli sitten melkein itsekseen - tai itseasiassa isännän mukaan koko ikkunaremontti on kuulemma alkanut edetä ihan kuin itsekseen, kuten ruoka leivinuunissa. Kerroin kyllä hänelle, että tilallisenkin panosta kyllä odotetaan tällä työmaalla muuhunkin kun foamien leikkaamiseen :) Lupasi kyllä osallistua projektiin, mutta vielä ei ole käynyt selville, että miten muuten kun laaduntarkkailijan ominaisuudessa.



Sisäpuitteiden kulmaraudat ovat hyvässä kunnossa joten niitä ei vaihdeta lainkaan. Maalit pois ja pohjamaalia tilalle. Maalina meillä on Virtasen maalitehtaan neljänöljyn ikkunamaali (ja juu ei ole kaupallinen yhteistyö). Maalitehdas lupaa erinomaista riittävyyttä, eli seurantaan montako puitetta litran purkilla syntyy. Pohjamaalaukseen ohensin maalia vernissalla.



Tähän aikaan vuodesta haasteena on öljymaalin kuivuminen. Nämä kappleet asettautuvat saliin ikkunan eteen siinä toivossa, että päivä paistaa ja maali kuivuu. Seuraavaksi päästäänkin sitten taas kittaushommiin.

Nyt on sitten testattu myös emännnän ikkunakunto. Mikä ihme siinä on, että aivan sama mitä puuhailee aina tulee ihan yhtä kipeäksi? Oli kyseessä metsätyöt tai tämä ikkunoiden kanssa nypertely. Kaksi pokaa päivässä pohjamaalattuna on kyllä tälle rouvalle maksimi. 

Ihan joka paikkaa kolottaa, sormet ei meinaa mennä koukkuun ja jos ne saa koukistettua ei niitä ainakaan suoraksi saa. Niskat meni niin jumiin, että oksettaa, jalat on ihan hyytelöä ja alaselkä huutaa hoosiannaa - onneksi huomenna pääsee taas töihin! 








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti