lauantai 26. syyskuuta 2015

Vannomatta paras - ikkunanpesu

Kesänmittaan lohduttelin jossain sosiaalisenmedian vanhojen talojen keskustelussa kanssasisarta, joka tuskaili pesemättömien ikkunoidensa kanssa, että älä välitä en ole minäkään pessyt koko kesänä, enkä muuten meinaa pestäkkään. Ei pitäisi mennä uhoamaan!

Pelargoniat saavat väistyä ikkunalta, kun tuplat saapuvat takaisin

Talvi tekee väistämättä tuloaan ja yläkerrassa majailleet "tuplat" on aika asentaa paikoilleen. On se jotenkin hauskaa, että jotkut sanat lähes katoavat tästä meidän äidinkielestä. Lapsuudessa äiti aina kevään lämmetessä poisti tuplat ikkunoista ja samassa yhteydessä oli aina ikkunoiden pesunaika. Syksyn kylmetessä tuplat sitten kiikutettiin paikoilleen ja ikkunat pestiin aina uudelleen. Sitä en muista pesikö äiti tuplat jo pois ottaessaan. Äkkiseltään arvelisin, että kylläpä taisi pestä, sen verran on tuota siivousneurootikon verta äidilleni siunaantunut. Valitettavasti tuo siivousgeeni ei ole kovin periytyvää sorttia. Näyttäisi siltä, että se on nyt jo hypännyt kahden sukupolven ylitse. Ei ole tarttunut lapsiin, eikä taatusti ainakaan lapsenlapsiin.

Syksy etenee siis Millingtonissakin ja tuplat saapuvat alakertaan. Ja voi helvitäti, erästä ystävääni lainatakseni! Tuplat olivat aivan sahanpurun ja kaiken muun töhnättimen peitossa. Ei auta kun syödä sanansa ja ryhtyä pesupuuhiin mikäli meinaa, että ruuduista edes jotenkin näkyy ulos.

Ikkunanpesuvesi lämpeni puuhellalla, mummoni vanhassa suuressa kahvipannussa
Pesupuuhat eivät ole niinkään yksinkertaisia toistaiseksi entisöimättömien 90-vuotta vanhojen ikkunoiden kanssa. Ikkunaruudut ovat osin kiinni pokissa lähes pyhällähengellä ja jokainen pienikin hipaisu ikkunakittiin saa sen leviämään iloisen kirjavasti pitkin lasin pintaa.

Lopputulos on nyt mikä on. Tiedän äitini miettivän ensimmäisen kerran kun tämän lopputuloksen näkee, ettei nyt tainnut onnistua ainakaan tältä osin tyttären kasvatustehtävässä täydelliseksi emännäksi. Tosin mitään hän ei sano, tai korkeintaa toteaa neutraalisti minun pesseen ikkunat. Mutta mikäli meillä olisi jotkut esim. perhejuhlat tulossa kävisi hän varmasti salaa pesemässä nämä uudelleen, eikä kyllä tunnustaisi ikinä! Rantuja siis on ja reippaasti onkin, mutta kyllä noista nyt jotenkin ainakin läpi näkee.

Tuplien väliin laitoin perinteitä noudattaen pumpulia ja koristeita. Kuivakukkia ei nyt valitettavasti tälle syksylle tullut kuivateltua, joten kaapeista löytyneet somisteet saavat luvan kelvata.

Pumpulirulla pitämään pakkasta pihan puolella

Askartelufriikiltä löytyi varastoista vähän kaikenlaista

Kamarin ikkunanvälit ennen tuplien paikoilleen laittoa

Koristeet saavat hieman häivytettyä maalin rapistumista


Keitiöön tein hieman erilaiset koristeet

Isäntä luulee minun laittaneen jo joulutontut
ikkunan väliin.Kuulolaitteen lisäksi
taitaa joulupukki tuoda lahjakortin myös optikolle.










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti