perjantai 13. toukokuuta 2016

Ihan kaikki eivät ole puutarhassa talven aikana kuolleet

Puutarhan kevät... tai otan takaisin. Nyt liioittelin taas, meillä ei voi tällä hetkellä sanoa olevan varsinaista puutarhaa, kiitos syksyisten piha- ja salaojaremonttien. Eli otetaan uusiksi: tuo maa-alue, joka talon ympärillä sijaitsee on herännyt valtavalla vauhdilla eloon talven jälkeen.

Tänä keväänä meillä jälleen jännitetään mitä mistäkin nousee ja nouseeko mitään. Kaivinkone siirteli kasveja turvaan syksyllä ja levitteli niitä ympäri tonttia niin ettei minulla ole taaskaan yhtään minkäänlaista käsitystä siitä mitä missäkin kasvaa.

Kullerot ovat ihan kohta kukassa ja niitä pistelee maasta
ylös ihan ympäri tonttia. Pitänee yrittää keräillä näitä
edes jonkinlaiseen ryhmään

Raparperi ei ole kadonnut, tällä hetkellä sitä nousee ainakin 4-6 eri paikasta.
Katsotaan kuukauden päästä kuinka monta pöheikköä meillä on. Ihan kohta
saadaan piirakkaa, kiisseliä ja mehua - nam

Vautsivau! Tämä tyyppi on kyllä tosi aikainen!!! En ole kyllä ikinä nähnyt että
akilleija kukkii ennen toukokuun puoliväliä. Tätä versiota en muista viime
kesänä pihassa nähneeni. Kuinkahan moni muu muumioitunut siemen on
lähtenyt itämään maan möyrimisen tuloksena?

Narsissit aloittelee kukintaansa. Tämä rispaantunut mininarsissi on kyllä yksi
omista suosikeistani.

Kaivinkonekuskin (ja isännän) päälaki säilyy myös siitä hyvästä että lehtoängelmä on noussut navetan nurkalta, samoin herra 10v:n karhunvatukat ovat jo hiirenkorvilla. Menetetty peli taitaa olla salkoruusujen ja jasmikkeen kohdalla, sekä yhden omanapuun joka on joutunut jäniksen käsittelemäksi. Päärynä näyttää sen sijaan suureksi yllätykseksi selvinneen ensimmäisestä talvestaan. Pidetään vielä peukkuja muidenkin osalta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti