torstai 16. huhtikuuta 2015

Tiskipöydän tuska ja riemu


Keittiönkaapistot ovat aiheuttaneet muutaman viikon ajan päänvaivaa. Nykyiset kaapistot ovat peräisin 50-60-luvulta, vetimistä päätellen. Hirsitalon keittiössä ei ole tainnut 1930-luvulla ihan nykyaikaista tiskipöytää ja asiakaappeja olla.

Periaatteenamme on, että talo palautetaan mahdollisimman alkuperäiseen asuunsa, ainakin ulkoisesti.  Keittiö on kodissa sellainen hermokeskus, että jotain kompromissejä on varmaan pakko tehdä toiminnallisuuden nimissä. Muuten menee ehkä ne hermot jossain vaiheessa.

Ruokakomero on talossa niin iso, että se pelastaa paljon. Edellisillä asukkailla on pakastin ollut siellä jo piilossa. Meillä ruokakomeroon piiloutuu myös ainakin jääkaappi.

Astiakaapin virkaa on tarkoitus toimittaa vanhan lautashylly. Allaskaappi on aiheuttanut enemmänkin metsästystä. Kaikki mahdolliset ja mahdottomat kirpparit ja netti on selattu ja ratkaisua ei tunnu löytyvän. Sisustaminen on aika paljon haastavampaa kun ei vaan voi marssia kauppaan ja ostaa mitä on vailla - varsinkin kun tietää mitä tahtoo.

Eilen illalla siinä omassa sängyssä kyljellään pötkötellessä se sitten jysähti! Ratkaisu oli aivan silmieni edessä, siis ihan kirjaimellisesti, meidän makuuhuoneen vanha komuutti. Aivan loistava ratkaisu, jopa niin loistava, etten meinannut millään saada enää nukkumattia kiinni kun ajatukset lähtivät pyörimään.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti