torstai 14. toukokuuta 2015

Jotta ei totuus unohtuisi...

Viimeisimmät blogipostaukset ovat olleet kovasti, miten sen nyt sanoisi... ehkä hieman suorastaan kaunistelevia. Tosiasiassa Villa Millington muistuttaa kokonaisuudessaan ehkä enemmän Huvikumpua kun sisustuslehtien tiptop kuvia. Tämän päivän hommista ei kauniita sisustuskuvia saa kyllä hyvällä tahdollakaan aikaiseksi.

Onhan meillä paljon jo tapahtunutkin, mutta TODELLA paljon on töitä vielä edessä. Alkuperäisissä puheissa juttelimme keskenämme, että tämä on sellainen 10 vuoden projekti. Kymmenen vuotta on jo tässä parissa kuukaudessa muuttunut ihan kuin huomaamatta siihen, että huomaamme jo puhuvamme viidestätoista vuodesta.



Ajattelimme tänään, että kokeilemme saunan ja vesipadan lämmitystä tänään varovaisesti. Nokisutari nimittäin lupasi saapua paikalle vasta heinäkuussa ja onhan sitä saunaan päästävä ennen sitä. Tai noh, niinhän sitä äkkiseltään suomalainen voisi luulla.

Toisin siis kävi, on suoranainen ihmeiden ihme ettei tämä ikivanha hirsisauna ole edelliseltä asukkaalta palanut taivaan tuuliin. Isäntä alkoi irrottelemaan tänä aamuna pataa ja kiuasta tarkempaa tutkimusta varten.



Kaikki on vinksin vonksin tai ainakin heikunkeikun..... Näillä vehkeillä ei kyllä saunaa tulille uskalla laittaa - ei edes varovaisesti. Uskomatonta on, että täällä on vuosi sitten vielä löylytelty!! Kiukaasta kun irroitti vesisäiliön niin sen takaa löytyi tuollainen pieni melkein söpö reikänen.


Vesipadan hole ei sitten ihan pieni ollutkaan. Lähentelee tuo reijän halkaisia puoltametriä. Metallinkeräys taitaa olla seuraava osoite ja uuden kiukaan ja vesipadan hommaaminen edessä ennen sitä ensimmäistäkään lämmitystä.


Saunamajuri oli tilanteeseen hieman pettynyt mutta tästä noustaan kyllä :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti