lauantai 16. toukokuuta 2015

Voi tätä lasinsirujen määrää!


Tänään ei satanut läheskään niin paljon kun muina päivinä! Ulkohommia siis! Päivän agendalla oli mm. pelastetaan koiran tassut ja lasten kesäjalat lasinsiruilta ja teräviltä metalliromuilta.

Vuosikymmenten saatossa tontille ja rakennusten alle on jemmailtu kaikenlaista. Vanhoista komposteista nousee viilipurkkia, rautaromua, kaikenlaista ryönää ja mikä pahinta hirveät määrät lasinsiruja.


Päivän saldona mm. kottikärryllinen ja vähän ylikin lasinsiruja. 


Nyt on saunanalunen siisti eli tuo kottikärryllinen lasia tuli pelkästään saunan alta.

Kaivinkoneurokoitsija kävi tänään myös tarkistelemassa pihatien. Kesäkuun loppupuolella lupaili, että  kaivuut voitaisiin tehdä. Tästä innostuneena päätimme aloittaa myös tienpenkkojen raivuun vesakosta, sekä ylimääräisistä puista jotka sulavasti ojasta kasvaavat. 


Tai tämän voi kyllä lukea niin, että minä ajattelin että pistetään stihlit laulamaan ja hurautetaan risut pois. Eihän se nyt tietty ihan niin käynyt ja pitäisihän minunkin se tietään mutta hätänen mikä hätänen.


Äkkiseltään pelkästään pajuja oli niin paljon, että yhdessä iltapäivässä pääsimme etenemään vesakon kanssa noin 1/3 koko tien matkasta. Tälleen risujen peittämänä tuo pihatie ei näytä lähellekkään niin pahalta kuin ilman. Jos jätettäisiinkin nämä tähän niin rullaisikohan Skodakin vähän paremmin?


Koko homma olisi kyllä sujunut huomattavasti nopeammin jos raivaussahassa olisi ollut oikeanlainen terä. Se nyt vaan oli päättänyt sijoittaa itsensä johonkin jemma nimiseen paikkaan ja risuterällä oli pärjättävä.


Kaikki hiemankin paksummat pajunvitsat jäivät sitten tämän moottorisahamiehen kontolle. Kaadettavia täysikokoisia koivuja ja kuusia on toistakymmentä eli tästä projektista napsahtaa kyllä ensi vuoden polttopuutkin sulavasti, mutta puiden kaato jää toiselle päivälle.

Moottorisahamies ja hänen koiransa olivat sangen onnellisa kun saivat testailla uuden uutukaista mönkkärin peräkärryä. Rambo juoksi koko iltapäivän toiseen suuntaan mönkkärin perässä ja toiseen suuntaan otti hurukyytiä. Mistähän löytyisi kypäriä koossa terrierri?


Ettei nyt olisi vaan kyseessä ylikuorma?


Päivän päätteeksi kotisaunaan löylyihin ja jalat vähäksi aikaa ylös. Iltapalaksi paistelin ensimmäistä kertaa vihulaisshipsejä. Keräsin aamulla nuoria nokkosen versoja, huuhtelin vedellä, ruiskuttelin oliviiöjyllä. Suolaa päälle ja uuniin 5 minuutiksi 200 asteeseen.



Suolaa rapsahti hieman liikaa pelkiltään syötäviksi, mutta istuivat hieman liian suolaisina oikein hyvin leivän päälle. Näitä tehdään vielä toistekin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti