Saalis oli suorastaan järkytys! Miten ihmeessä metrin pituinen ja 18cm leveä hauki edes mahtuu uimaan katiskan nielusta sisään!!?? Kaiketi mennyt noiden kahden pienemmän perässä, mutta silti! Tuommonen kun tulee uidessa vastaan niin voipi mennä kroolin rytmit sekaisin.
Seuraavat kysymykset ovatkin: miten tuo saadaan tuolta ulos niin, ettei syö meitä ja miten siltä saadaan henki pois? Mietin hiljaa mielessäni, että kaikenlaisiin tilanteisiin sitä kaupunkilaistyttö itsensä änkeekin! Hiljaa mielessäni sen vuoksi, että yritän olla jälleen reippaana roolimallina junioreille ja todistaa erähenkisyyttäni. Tosin eihän tämäkään yritys nyt taas ihan putkeen mennyt kun ensimmäinen huudahdukseni kalan nähdessäni oli "Herra isä! Me tarvitaan kyllä pyssy!"
Kalavaakaa meillä ei valitettavasti ole, mutta sehän nyt mahdollistaa pojille oikein oivat kalajutut. Joka tapauksessa vötky painoi niin paljon, ettei herra 12v jaksanut sitä pyrstöstä ylös nostaa ja ihan kävi työstä kantaa se tuolta rannasta ylös, ei nimittäin ihan mahtunut meidän ämpäriin.
Kalalautaseni näyttää kaverin vieressä suorastaan säälittävältä. Eiköhän tuosta nälkä muutamaksi päiväksi siirry meidänkin pesueessa.
Puheet siitä, että suuret hauet ovat puisevia, voi tämän jälkeen jättää omaan arvoonsa. Pelkkä suola pintaan ja pannulle voissa paistumaan - ja kyllä oli hyvää uusien perunoiden kanssa. Loput savustetaan juhannusvieraille huomiseksi, en ole kyllä ikinä itsekään syönyt savustettua haukea, mutta kertahan se on ensimmäinenkin.
P.S sen verran oli kalajuttua mukana että pituus oli 99cm ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti