Sänky ropleemia

En ole tainnut muistaa mainitakaan, että minulla on muuten maaliman paras mies! Meillä on ollut tässä viime aikoina pieniä, niin sanottuja petipulmia ja eilen minä sanoin, että nyt muuten menee tämän asian kanssa ihan hermo. Ja mitä tapahtuukaan - tadaa! Tänään on ongelma ratkaistu,  I´m in love again!!! Ja nou hätä, ei tämä ole mikään k-18 teksti.

Aloitetaanpa nyt kuitenkin alusta. Olemme siis nukkuneet vanhassa talonpoikassohvassa, joka on peräisin jostain 1800-luvulta. Leveyttähän tällä sängyllä ei ole ollut kun 115cm. Tämä tietysti aiheuttaa mukavasti läheisyyttä, mutta kun sinne samaan sänkyyn änkeää vielä koira maata retkottamaan, on kyljenkääntäminen hieman haastavaa.

Ostoskanavatermein "eikä tässä vielä kaikki"! Kuten kuvasta näkyy lavitsahan ei sitten myöskään pysy aina välttämättä koko yötä kasassa, ja se olen muuten minä joka on nukkunut tuossa laitapuolella. Ensimmäisen kerran tuo putoaminen aiheutti kyllä keskivaikean naurukohtauksen, mutta toistuessaan jatkuvasti ei paljon enää naurata.

Neljä ensimmäistä yötä nukuimme superlonpatjoilla ja sitten ei ollutkaan enää mitään asiaa sängystä ylös aamulla. Väliaikaisesti roudasin vanhempieni vanhat sijauspatjat pehmikkeeksi, mutta otin myös puhelun suoraan Tempurin edustajalle ja laitoin patjat tilaukseen. 

Kotona olemme nukkuneet Tempurilla jo viisi vuotta ja tämä kokeilu riitti todistamaan jälleen sen, kuinka tärkeää on nukkumisergonomia jos oikeasti meinaa pysyä toimintakykyisenä. Tai ainahan on olemassa myös se vaihtoehto että olemme tulleet yksinkertaisesti vanhoiksi.

Tilauksen jälkeenhän tietysti sängyn mittasuhdesuunnitelmat vielä muuttuivat, mutta onneksi sain kaupattua jo tilaamani vääränkokoiset patjat työkaverille ja uutta tilausta sisään. 

Eilen se mitta tuli sitten kuitenkin täyteen ja roudasin kotona olevan petarimme tänne. Tämän selkeän vihjeen lisäksi pyrin artikuloimaan isännälle hyvin selvin sanoin, että haluan nukkua tai menee hermo!

Tänään hän sitten saapui töistä koivuvanerit mukanaan ja alkoi tapahtua. 

Kalustejalat piilotettiin alle niin, että eivät näy kun siivotessa ja pikkuautoilla neppaillessa. Vanerin reuna pitänee kyllä vielä maalata punaisella.

Jokuhan nyt tietenkin on sitä mieltä, että ikivanha sohva meni pilalle. Mitään peruuttamatonta ei ole kuitenkaan tapahtunut, mikäli sohvan haluaa palauttaa entiselleen niin muutama ruuvi vain irti, levy pois ja paketti on taas entisellään.

Tästä tuli nyt ihan king-size vuode kun leveyttä on hulppeat 172cm ja mittaakin sen kaksi metriä.

Mie niin nukun ihan äksänä ensi yönä!!! Hyvää yötä! (otan minä tuon isännän tuolta sängyn alta viereeni, älkää huoliko ;) )